Kun eurooppalaiset vuonna 1722 tulivat Pääsiäissaarelle ja näkivät sen valtavat moai-patsaat, he olettivat, että ne olivat kauan sitten kadonneen korkeakulttuurin valmistamia.
Saarella asui vain noin 3 000 ihmistä, ja hollantilaisen tutkimusretkikunnan johtaja Jacob Roggeveen päätteli, että niin pieni yhteisö ei olisi kyennyt vaativaan patsasprojektiin.
20:n viime vuoden arkeologiset kaivaukset viittaavat silti siihen, ettei Pääsiäissaarella ole koskaan ollut suurta ja väkirikasta kulttuuria. Karu maaperä ei olisi voinut ruokkia kymmeniätuhansia ihmisiä, joita historioitsijoiden aiemman arvion mukaan olisi tarvittu satojen patsaiden veistämiseen ja siirtelyyn.
Tutustu Pääsiäissaaren patsaisiin:
Moai-patsaat päästä varpaisiin
Moait ovat 1,13–21 metriä korkeita. Painavimman painoksi on arvioitu 165 tonnia.
Punainen tukka
Patsailla ei ole päähinettä, vaan punainen skoriakivi esittää hiuksia.
Tuijottava katse
Isot silmämunat on valmistettu valkaistuista koralleista. Pupillit taas ovat obsidiaania ja skoriaa.
Laavakiviruumis
Valtaosa patsaista on hakattu kivettyneestä laavasta eli tuffista.
Tukeva jalusta
Kaikki patsaat seisoivat kivijalustalla, joita käytettiin myös päälliköiden tai sotureiden hautapaikkoina.
Sen sijaan muutama tuhat polynesialaista louhi patsaat ja kuljetti niitä ympäri pientä saarta.
165 tonnin painoisten kivipatsaiden siirtelyyn ei tarvittu puunrunkoja ja tuhansia työläisiä, kuten on arveltu, vaan polynesialaisilla oli paljon tehokkaampi tekniikka.
Useimmat 887 tunnetusta moai-patsaasta valmistettiin vuosina 1250–1500. Suurimmat niistä ovat jopa kymmenen metriä korkeita ja painavat 80 tonnia.
Vuonna 2013 eräs tutkijaryhmä osoitti, että patsaita oli mahdollista ”kävelyttää” köysien ja muutaman ihmisen avulla.
Kolossit raahustivat itse perille
Vuonna 2013 selvisi, että 18 miestä pystyi köysien avulla siirtämään yli kymmenen tonnin painoisen patsaan.
Moait ovat paksuimpia pohjasta, mikä tarkoittaa, että niiden painopiste on alhaalla; kiskomalla patsaan päätä viistosti vuoroin edestä ja takaa köysillä se saatiin hoippumaan eteenpäin.
Moait viimeisteltiin vasta rannikolla. Eri puolille Pääsiäissaarta kaatuneet keskeneräiset moait todistavat, että joskus siirto meni pieleen.