Tutkijat tiedä, kuinka kohteidensa näköisiä antiikin patsaat olivat. Antiikin ajoilta ei ole säilynyt uskottavia aikalaiskuvauksia, joihin patsaita voisi luotettavasti verrata.
Yleisesti ottaen tutkijat pitävät kuitenkin egyptiläisiä patsaita roomalaisia tyylitellympinä ja vähemmän realistisina. Myös kreikkalaiset patsaat kuvasivat kohteitaan hyvin imartelevasti.
Uskottavampia ovat roomalaiset patsaat, etenkin vuosilta 150–30 eaa., jolloin verismiksi kutsuttu tyylisuunta pyrki kuvaamaan ihmisiä aiempaa realistisemmin. Monilla tuon aikakauden patsailla onkin esimerkiksi ryppyjä ja syyliä.
Keisarien ja muiden vallanpitäjien patsaita silti todennäköisesti kaunisteltiin, sillä niitä käytettiin propagandatarkoituksessa.
Esimerkiksi sotapäällikkö Pompeius kuvautti itseään mieluusti siten, että hänellä oli tuuhea hiuskuontalo ja vallaton otsakiehkura.
Pompeiuksen patsaiden hiusmalli oli lainaa hänen ihailemansa Aleksanteri Suuren rintakuvista, ja Pompeius pyrki sen avulla rinnastamaan itsensä Aleksanteriin ja tämän saavutuksiin.
Pompeius kuvautti itseään mieluusti Aleksanteri Suuren hiustyylissä, ja kaikilla keisari Augustuksen (kuvissa) patsailla on samanlainen otsatukka. Näin kaikki laajan valtakunnan asukkaat saivat hallitsijastaan samanlaisen mielikuvan.
Augustus oli ikuisesti nuori
Toinen hyvä esimerkki patsaspropagandasta liittyy keisari Augustukseen. Augustus hallitsi Roomaa yli 40 vuotta 75-vuotiaaksi asti, mutta häntä kuvattiin valtakautensa loppuun asti nuorena ja vahvana.
Lisäksi kaikki Augustuksen patsaat ovat hämmästyttävän samannäköisiä – esimerkiksi hänen otsakiehkuransa on aina lähes identtinen eri patsaissa eri puolilla valtavaa Rooman valtakuntaa.
Joidenkin historioitsijoiden mukaan lukuisat samanlaiset patsaat todistavat, että Augustus käytti patsaitaan propagandatyökaluna.
Hän lähetti luultavasti itseään imartelevan patsaan malleja kaikkiin valtakunnan kolkkiin uusien ikinuorta keisaria esittävien kuvien veistämistä varten.