Vuonna 507 eaa. poliitikko Kleisthenes ajoi Ateenassa käyttöön uuden valtiomuodon, demokratian. Muinainen kansanvalta muistutti kuitenkin vain vähän nykyistä demokratiaa.
Yksi suurimpia eroja oli se, että poliittiseen päätöksentekoon saivat osallistua vain täysi-ikäiset vapaat miehet, jotka olivat palvelleet armeijassa vähintään kaksi vuotta.
Tämä merkitsi, että poliittisia oikeuksia oli vain yli 20-vuotiailla miehillä, eivätkä naiset, orjat ja maahanmuuttajat saaneet osallistua. Ateenaa hallitsi siten vain noin 15 prosenttia väestöstä.
Siinä missä nykyinen demokratia on yleensä edustuksellista, ateenalaiset miehet osallistuivat poliittiseen päätöksentekoon suoraan muun muassa kansankokouksessa, joka kokoontui 40 kertaa vuodessa.
Siellä kaikilla oli puhe- ja äänioikeus laeista päätettäessä. Miehistä 500 arvottiin neuvostoon, joka johti kaupunkivaltion juoksevia asioita.
Lisäksi 500 miestä arvottiin tuomioistuimeen, joka noin 200 kertaa vuodessa ratkoi riita-asioita ja jakoi rangaistuksia.
Ateenan demokratia kukistui makedonialaisten vallatessa kaupunkivaltion vuonna 322 eaa.