Näin julma laite oli piinapenkki

Piinapenkkiä käytettiin kiristykseen ja kidutukseen antiikin aikana, mutta vasta keskiajalla se yleistyi kuulustelun apuvälineenä.

Uhri kiinnitettiin penkkiin nilkoistaan ja hänen kätensä kahlehdittiin toiseen päähän.

Ensimmäisinä piinapenkissä joutuivat luultavasti kärsimään kreikkalaiset orjat.

Vuonna 65 jaa. piina­penkillä yritettiin historioi­tsija Tacituksen mukaan kiskoa entiseltä orjalta tietoa siitä, ketkä olivat osallistuneet ­keisari Neron murhayritykseen.

Yleistyi keskiajalla

Piinapenkin käyttö yleistyi Euroopassa keskiajalla, ja se tuli rikollisille tuskallisen tutuksi varsinkin Englan­nissa.

Lontoon Towerin vankilan konstaapeli, Exe­terin herttua John Hol­land hankki sellaisen vankilaansa vuonna 1447. Laitetta alettiin pian kutsua ”Exe­terin herttuan tyttäreksi”.

Käytettiin kuulusteluissa

Jos vanki kieltäytyi vastaamasta kuulustelussa, hänet kiinnitettiin piinapenkkiin ja kuulustelija alkoi venyttää uhrin raajoja kammesta kiertämällä.

Jos tämä kieltäytyi yhä vastaamasta, venytystä kiristettiin entisestään. Joskus uhrien raajat repeytyivät kidutuksessa kokonaan irti.