Näin julma laite oli piinapenkki
Piinapenkkiä käytettiin kiristykseen ja kidutukseen antiikin aikana, mutta vasta keskiajalla se yleistyi kuulustelun apuvälineenä.
Uhri kiinnitettiin penkkiin nilkoistaan ja hänen kätensä kahlehdittiin toiseen päähän.
Ensimmäisinä piinapenkissä joutuivat luultavasti kärsimään kreikkalaiset orjat.
Vuonna 65 jaa. piinapenkillä yritettiin historioitsija Tacituksen mukaan kiskoa entiseltä orjalta tietoa siitä, ketkä olivat osallistuneet keisari Neron murhayritykseen.
Yleistyi keskiajalla
Piinapenkin käyttö yleistyi Euroopassa keskiajalla, ja se tuli rikollisille tuskallisen tutuksi varsinkin Englannissa.
Lontoon Towerin vankilan konstaapeli, Exeterin herttua John Holland hankki sellaisen vankilaansa vuonna 1447. Laitetta alettiin pian kutsua ”Exeterin herttuan tyttäreksi”.
Käytettiin kuulusteluissa
Jos vanki kieltäytyi vastaamasta kuulustelussa, hänet kiinnitettiin piinapenkkiin ja kuulustelija alkoi venyttää uhrin raajoja kammesta kiertämällä.
Jos tämä kieltäytyi yhä vastaamasta, venytystä kiristettiin entisestään. Joskus uhrien raajat repeytyivät kidutuksessa kokonaan irti.