Historioitsijat pitävät minolaista kulttuuria Euroopan ensimmäisenä korkeakulttuurina. Se vaikutti pronssikaudella suunnilleen vuosina 3000–1450 eaa. nykyään Kreikkaan kuuluvalla Kreetan saarella, josta tehdyt runsaat arkeologiset löydöt kertovat minolaisten mahdista.
Löydöistä kenties vaikuttavimpia ovat kivetyt kadut ja monikerroksiset viemäröidyt palatsit. Tutkijat ovat löytäneet myös seinämaalauksia, ruukkuja, koruja ja jälkiä Euroopan ensimmäisiin kuuluvasta kirjoitetusta kielestä.
Minolaiset tunnettiin taitavina purjehtijoina ja innokkaina kauppiaina. He perustivat tiiviin kauppaverkoston, joka ulottui eri puolille Välimeren aluetta, ja minolaisen kulttuurin vaikutteita on löydetty muinaisesta Egyptistä asti.
Arkeologit ovat löytäneet mm. minolaista käärmejumalatarta esittäviä hahmoja.
1700-luvulta eaa. lähtien minolaisten vaikutusvalta alkoi kuitenkin heikentyä. Historioitsijat eivät tarkkaan tiedä, mistä muutos johtui, mutta yksi mahdollinen selitys on Santorinin saarella sattunut raju tulivuorenpurkaus, joka tuhosi sadon ja aiheutti nälänhädän.
Tutkijat arvelevat myös, että Kreetaan saattoi purkauksen seurauksena osua hyökyaaltoja, jotka tuhosivat rannikkokaupunkeja.
Minolaiset olivat jo heikentyneet, kun mantereelta tulleet mykeneläiset valtasivat Kreetan vuoden 1450 eaa. vaiheilla. Arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että valloittajien kulttuuri syrjäytti minolaisen kulttuurin Kreetalla.