Ateena oli lähinnä nykyaikaista demokratiaa
Antiikin ajan Ateena oli lähempänä sitä, mitä demokratialla nykyään tarkoitetaan. Tosin Ateenassakin äänioikeutettuja olivat vain täysi-ikäiset vapaat miehet, joita oli 10–20 prosenttia kaupunkivaltion asukkaista.
Heillä oli kuitenkin yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa asioihin, sillä heillä oli oikeus puhua ja tehdä lakiehdotuksia kansankokouksessa.
Siinä valittiin arvalla tai äänestämällä virkamiehiä julkisiin tehtäviin aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Roomassa demokratia ja vaikutusvalta riippuivat sosiaalisesta luokasta
Roomassa yksilön vaikutusmahdollisuudet olivat heikommat. Tasavallan tarkoitus oli estää yhtä henkilöä kaappaamasta valtaa itselleen, ja sen eri hallintoelimet valvoivat toistensa toimintaa.
Kansalaiset oli jaettu eri luokkiin, ja pienellä yläluokalla oli paljon enemmän sananvaltaa kuin köyhällä enemmistöllä.
Demokratia vs. tasavalta
Ateena
- Kaikki saivat ehdottaa lakeja
- Yksilökohtainen äänioikeus
- Virat jaettiin arpomalla
Yksi mies, yksi ääni
Ateenaa hallitsivat vapaista miehistä muodostunut kansankokous sekä niin sanottu 500:n neuvosto ja tuomioistuimet. Kansankokous päätti asioista äänten enemmistöllä, ja kaikkien ääni oli samanarvoinen.
Rooma
- Senaatti sääti lait
- Luokkakohtainen äänioikeus
- Viroista päätettiin komiteoissa
Senaatti käytti valtaa
Rooman hallintoelimet valvoivat toisiaan. Eniten valtaa oli silti senaatilla, jonka jäseniä ei valittu vaaleilla. Roomalaiset äänestivät yhteiskuntaluokittain, ja yläluokalla oli kaikkein eniten äänivaltaa.