Antiikin kreikkalaiset arvostivat reilua peliä
Reilun pelin sääntö merkitsi sitä, että antiikin Kreikassa ja Roomassa kilpahevosille ei ollut luvassa pitkää ja menestyksekästä uraa.
Hevoskilpailut olivat suuressa suosiossa Rooman valtakunnassa. Antiikin Kreikassa ne otettiin mukaan Olympian kisoihin vuonna 648 eaa.
Suomalaisesta huippuravurista Charme Asserdalista ei olisi ikinä tullut supertähteä, jos se olisi elänyt antiikin Kreikassa.
Kilpa-ajoja harrastavilla kreikkalaisilla oli nimittäin oma reilun pelin sääntönsä: kun hevonen oli voittanut kilpailun, se tai sen omistajan mikään muukaan hevonen ei saanut enää osallistua kilpailuihin. Niinpä oli mahdollista voittaa kilpa-ajot vain yhden ainoan kerran.
Tämä kerrotaan kivitaulussa, joka on löytynyt Konyan kaupungista Turkista.
Maailman vanhimmat kilpa-ajosäännöt
2 000 vuotta vanha kaiverros, josta edellä mainittu antiikin aikainen sääntö löytyy, on maailman vanhin kirjallinen kilpa-ajosäännöstö.
Taulu oli hippodromilla eli radalla, jolla sekä kreikkalaiset että roomalaiset kävivät hevoskilpailuja. Taulun kirjoitus on muinaiskreikkaa, mutta se löytyi roomalaisten Lukuyanus-nimisen kilpa-ajajan kunniaksi pystyttämästä muistomerkistä.
Kaikki saivat mahdollisuuden
Hevoskilpailuja on järjestetty ympäri maailman ammoisista ajoista asti, mutta säännöt ovat muuttuneet vuosien varrella, ja nykyään niin voittajat kuin hävinneetkin voivat kiertää kilpailusta toiseen.
Antiikin aikana kaikille haluttiin antaa mahdollisuus voittoon.
”Se oli hieno sääntö, joka osoitti, että hevoskilpailut, toisin kuin nykyään, perustuivat herrasmiessopimukseen”, toteaa professori Hasan Bahar Selçukin yliopiston historian laitokselta.
Niinpä antiikin aikana mikään hevonen tuskin ylsi sellaiseen supertähden asemaan kuin esimerkiksi Charme Asserdal 1970-luvun Suomessa.