Arkeologit löytävät usein kivikautisia imeväisikäisten lasten hautoja, minkä perusteella he ovat tehneet tiettyjä johtopäätöksiä.
”Yleinen käsitys on, että imeväiskuolleisuus oli muinoin valtavaa muun muassa lääketieteen kehittymättömyyden vuoksi”, selittää tohtori Clare McFadden Australian National Universitystä. Uusi tutkimus horjuttaa teoriaa.
”On oletettu, että jopa 40 prosenttia kivikaudella syntyneistä lapsista kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana”, McFadden toteaa. Käsitys on kuitenkin väärä. McFadden perehtyi kollegoineen 97 kehitysmaan tilastoihin kymmenen viime vuoden ajalta. Tarkoitus oli tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttivat siihen, oliko kuolleisuus matalaa vai korkeaa.
Australialaisen tutkimusraportin mukaan arkeologit usein väärintulkitsevat löytämiensä kivikautisten lasten hautojen merkitystä.
Kehitysmailla yhtäläisyyksiä kivikauteen
McFaddenin mukaan kivikautta voi verrata kehitysmaihin eikä imeväiskuolleisuus 10 000 vuotta sen perusteella voinut olla lähellä 40:tä prosenttia.
Vaikka arkeologit löytävät paljon kivikautisia pikkulasten hautoja, se ei tarkoita sitä, että sen ajan äidit eivät olisi pystyneet pitämään huolta vastasyntyneistä. Pikemminkin hautojen määrä viittaa siihen, että kivikauden naiset synnyttivät paljon lapsia.
”Haudoista voidaan siis päätellä enemmän syntyneiden lapsien määrästä kuin siitä, kuinka suuri osa heistä kuoli”, McFadden täsmentää.