Jumalatkin tuntuivat suosivan muinaisen Karthagon kaupungin kadehdittuja asukkaita. Nykyisessä Tunisiassa sijaitseva kaupunki perustettiin 2 900 vuotta sitten, ja se oli kukoistuskaudellaan yksi koko Välimeren rikkaimmista, voimakkaimmista ja vilkkaimmista kaupungeista.
Kaupungin asukkaat olivat puolestaan myös anteliaita jumalille.
Tunisian kulttuuriministeriön arkeologien ja historioitsijoiden tutkimuksissa selvisi, että karthagolaiset uhrasivat jumalilleen sekä kultaa että omia lapsiaan.
Arkeologit tekivät löydön kaivauksissa Karthagon niin sanotussa tophetissa eli hauta- ja uhripaikassa, joka oli käytössä noin vuosien 700 eaa. ja 146 eaa. välisenä aikana. Kaivauksissa löydettiin muun muassa viisi 2 300 vuotta vanhaa kultakolikkoa.
Harvinaiset ja hyvin säilyneet kolikot ovat noin 2,5 sentin kokoisia, ja niissä on kuva Tanitista. Kyseinen jumalatar edusti hedelmällisyyttä ja äitiyttä.
"Kultakolikot kuvastavat Karthagon rikkauksia ja korostavat karthagolaisen sivilisaation merkitystä", Tunisian kulttuuriministeriö kirjoitti lehdistötiedotteessa.
Kulta ja lasten uurnat olivat samalla uhripaikalla.
Jumalatar kultakolikossa
Kultakolikot ovat säilyneet niin hyvin, että jumalatar Tanitin kuva näkyy niissä yhä.
Hautakivi ja kivetyksiä uhrauspaikalla
Uhripaikalta löydetyissä hautakivissä ja muissa kivetyksissä on kirjoituksia, joiden mukaan uhri on omistettu Karthagon tärkeimmille jumalille Tanitille ja Hammonille.
Lapsiuhreja uurnissa
Arkeologit ovat löytäneet Karthagon tophetin uurnista vastasyntyneiden ja pikkulasten palaneita luita.
Sylilapsia uhrattiin jumalille
Kolikoiden lisäksi löytö sisälsi useita hautakiviä ja uurnia, joissa oli eläinten, pikkulasten ja ennenaikaisesti syntyneiden vauvojen jäänteitä.
Tutkijat uskovat, että sekä lapsia että eläimiä uhrattiin kahdelle jumalalle, joille hautapaikka on omistettu: Tanitille ja hänen miespuoliselle vastineelleen, jumalten ruhtinas Baal Hammonille.
Karthagon lapsiuhrit mainitaan muinaisissa roomalaisissa ja kreikkalaisissa lähteissä, kuten kreikkalaisen historioitsija Plutarkhoksen kirjoituksissa.
Nykyaikaiset historioitsijat ovat kuitenkin viime aikoihin asti pitäneet tarinoita niiden valtioiden propagandana, jotka olivat aikoinaan Karthagon suurimpia kilpailijoita.
Oxfordin yliopiston historioitsijan Josephine Quinnin vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa on kuitenkin sittemmin todettu, että lasten uhraaminen oli täyttä totta.
Nykyiset tutkimukset karthagolaisesta hautapaikasta alkoivat vuonna 2014, ja Tunisian kulttuuriministeriön mukaan ne ovat edelleen käynnissä.