10: Merneith
Hallintokausi 2900-luvulla eaa.: Äiti nousi itse valtaistuimelle.
Merneith-nimisen naisen hautaan on kaiverrettu teksti ”Kuninkaan äiti” hänen nimensä viereen. Merneith oli kuitenkin enemmän kuin vain farao Denin äiti.
Merneith oli Egyptin ensimmäinen naisfarao, ja hän näytti tuleville sukupolville mallia siitä, miten vahva nainen voi nousta valtaan poikiensa avulla.
Hän on myös ainoa nainen, joka on haudattu Abydoksen Umm el-Qa’abin hauta-alueelle muiden 1. dynastian faraoiden rinnalle.
9: Tutankhamen
Hallintokausi 1333–1323 eaa.: Poikakuningas on tutkijoiden suosikkifarao.
18-vuotiaana kuollut Tutankhamen ei ollut eläessään erityisen merkittävä farao.
Hänen kulta-aikansa koitti vasta 3 000 vuotta myöhemmin, kun arkeologi Howard Carter löysi hänen hautansa Kuninkaiden laaksosta vuonna 1922.
Tutankhamen avioitui sisarensa Ankhesenamenin kanssa. Sisarusavioliitot olivat Egyptin kuninkaallisten keskuudessa yleisiä.
Haudassa oli yli 700 esinettä, jotka kertoivat nuoren faraon elämästä.
Haudan arvokkaasta sarkofagista löytyi myös poikafaraon hyvin säilynyt muumio.
Hauta-aarteiden joukossa oli runsaasti kultaesineitä, koristeltuja arkkuja, neljät hevosvaunut ja eläinaiheilla koristeltuja sänkyjä.
Egyptin valtio piti esineet itsellään, ja esimerkiksi Tutankhamenin kultainen kuolinnaamio on nykyään esillä Kairon Egyptiläisessä museossa.
8: Senusret I
Hallintokausi 1971–1926 eaa.: Soturifarao kutsui itseään ”Aasian kurkunleikkaajaksi”.
Senusret I kävi alati sotaa ja laajensi Egyptiä Palestiinaan, Libyaan ja Nubiaan asti.
Senusret I antoi pystyttää patsaitaan eri puolille Egyptiä korostaakseen valtaansa.
Itsetietoinen farao kutsui itseään ”Aasian kurkunleikkaajaksi” ja kaiverrutti aasialaisten vihollistensa nimiä ruukkuihin, joita hän rikkoi rituaaleissa – aivan kuten hän aikoi murskata vihollisensa tosielämässä.
7: Kleopatra VII
Hallintokausi 51–30 eaa.: Kleopatra menetti valtakunnan.
Kleopatra VII oli faraoiden Egyptin viimeinen hallitsija.
Hän liittoutui Rooman mahtimiesten kanssa, mutta hänen valtakautensa päättyi sotilaalliseen tappioon ja kuolemaan.
Kleopatra sai pojan Julius Caesarin kanssa ja avioitui Marcus Antoniuksen kanssa.
Kleopatran ja Marcus Antoniuksen tappio Octavianukselle Aktionin meritaistelussa sinetöi sekä Kleopatran että Egyptin kohtalon.
Faraoiden aikakausi päättyi Kleopatran itsemurhaan.
Kleopatran kerrotaan tehneen itsemurhan antamalla myrkkykäärmeen purra itseään.
6: Tuthmosis III
Hallintokausi 1479–1425 eaa.: Niilin Napoleon.
Pönäkkä Tuthmosis III oli taitava sotapäällikkö, joka johti joukkonsa Nubiaan ja Syyriaan asti ja teki Egyptistä suuremman kuin koskaan.
Tuthmosiksen äitipuoli Hatšepesut oli 13 vuotta hänen kanssahallitsijansa, ja päästyään hänestä eroon Tuthmosis antoi tuhota häntä esittävät kuvat.
5: Hatšepesut
Hallintokausi 1479–1458 eaa.: Äitipuoli teki itsestään faraon.
Hatšepesut pyrki valtaan poikansa avulla.
Hänet nimitettiin 3-vuotiaan poikapuolensa Tuthmosis III:n kanssahallitsijaksi siihen saakka, kunnes tämä pystyisi hallitsemaan yksin.
Hatšepesut kuitenkin valitutti itsensä yksinvaltaiseksi faraoksi ja johti useita sotaretkiä.
Hatšepesut oli Egyptin mahtavin naisfarao.
Parhaiten tunnetaan Hatšepesutin tutkimusretki Puntin maahan, jonka sijaintia ei enää tiedetä ja josta hän toi norsunluuta ja suitsukekasveja.
Puntin-matkaa kuvataan Hatšepesutin Deir el-Baharissa sijaitsevan hautatemppelin seinämaalauksissa, ja sitä pidetään ensimmäisenä kasvitieteellisenä tutkimusretkenä.
Hatšepesut pönkitti valtaansa miesten maailmassa käyttämällä nimeä Maatkare eli ”Totuus on Auringonjumalan sielu”, joka korosti hänen jumalallisuuttaan.
4: Djeser
Hallintokausi 2670 eaa. alkaen 19–28 vuoden ajan: Ensimmäisen pyramidin rakentaja.
Farao Djeser varmisti paikkansa historiassa rakennuttamalla Egyptin ensimmäisen pyramidin.
62 metrin korkuinen porraspyramidi merkitsi muutosta egyptiläisessä arkkitehtuurissa muun muassa siksi, että siinä käytettiin savitiilien sijasta kiveä.
Säilynyt papyruskäärö kertoo, että farao Kheops kehotti kansaa uhraamaan Djeserille, kun hän vuosisata myöhemmin alkoi rakennuttaa omaa pyramidiaan.
Djeserilla oli valta määrätä tuhansia työläisiä rakennustöihin. Se oli ehdoton edellytys valtavan pyramidihankkeen toteutumiselle.
3: Ahmose I
Hallintokausi 1539–1514 eaa.: Ahmose I yhdisti Egyptin.
Ahmose I:n isä ja veli kuolivat sodassa hyksoja vastaan hänen ollessaan 10-vuotias, ja Egypti ajautui tuhon partaalle.
Nuori farao uudisti vartuttuaan armeijansa, ja Egyptin sotaonni kääntyi.
Hän kukisti hyksot, alisti nubialaiset heimot valtaansa ja teki hajanaisesta Egyptistä jälleen yhtenäisen valtion.
2: Kheops
Hallintokausi 2500-luvulla eaa.: Kheops jätti pysyvän muiston.
Antiikin kreikkalaiset pitivät Kheopsin pyramidia yhtenä maailman seitsemästä ihmeestä, ja se on antiikin ihmeistä ainoa, joka on säilynyt nykypäiviin asti.
Pyramidi teki farao Kheopsin nimen tunnetuksi, mutta hänestä tiedetään silti vain vähän.
Sfinksin kasvojen uskotaan kuvaavan farao Kheopsia tai hänen poikaansa farao Khefreniä.
Yksi syy tiedon vähyyteen on se, että pyramidi ryöstettiin putipuhtaaksi jo muinaisina aikoina.
Lukuisat toiveikkaat ovat sittemmin tutkineet pyramidia ja etsineet sieltä salaisia kammioita – löytämättä mitään.
Vieläkään ei tiedetä, miten egyptiläiset pystyivät rakentamaan alun perin 150 metrin korkuisen pyramidin pelkillä pronssityökaluilla.
1: Ramesses II
Hallintokausi 1290–1224 eaa.: Ramesses II ikuisti tekonsa kiveen.
Ramesses II sai lisänimen ”Suuri”, ja myöhemmät faraot puhuttelivat häntä kunnioittavasti ”suureksi esi-isäkseen”.
Peräti yhdeksän myöhempää faraota otti hallitsijanimekseen Ramesses.
Ramesses II osasi esittää itsensä suurena faraona ja sankarina.
Ramesses II:n valtakausi kesti 67 vuotta, ja hänet muistetaan suurena sotapäällikkönä.
Ramesses II:ta pidetäänkin muinaisen Egyptin mahtavimpana faraona.
Ramesses II otti ensimmäisen ja kuuluisimman voittonsa Kadeshin taistelussa Syyriassa vuonna 1274 eaa. kukistamalla ylivoimaisen heettiarmeijan.
Hän mahtaili voitollaan kirjoituksissa, joita hän antoi kaivertaa eri puolille Egyptiä.
Farao Ramesses II saavutti vaikuttavan 96 vuoden iän.
Kaiverrosten mukaan farao löi Kadeshissa 40 000 heettiläistä jalkamiestä ja 2 500 sotavaunua.
Ramesses II rakennutti monia vaikuttavia monumentteja, kuten Ramesseumin kuolintemppelin Niilin suistoon ja kalliotemppelit Abu Simbeliin Nubiaan.
Lisäksi hän perusti nykyisen Kairon lähistölle Pi-Ramesseksen, josta tuli monien myöhempien faraoiden pääkaupunki.