LAMS MAFTO CNRS - CA Uliège
Röntgenlaitteita egyptiläisessä hautakammiossa.

Röntgenkuvat paljastavat korjaukset ”muinaisen Egyptin Mona Lisassa”

Röntgentekniikka on tuonut egyptiläisten hautakammioiden maalauksista esiin eri vaiheissa tehtyjä muokkauksia. Havainnot voivat muuttaa käsityksiä muinaisista estetiikan ihanteista ja hautamaalausten luovasta prosessista.

Egyptin yläluokan hautakammioiden seiniltä löytyy tuhansia maalauksia.

Arkeologit ovat pitkään uskoneet, että egyptiläiset hautamaalarit tehtailivat maalauksia järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti niin, ettei virheille jäänyt sijaa.

Uusi tutkimus kyseenalaistaa kuitenkin näkemyksen tarkkaan suunnitellusta liukuhihnatyöstä.

PLOS ONE -lehdessä julkaistu uusi tutkimus osoittaa nimittäin ensimmäistä kertaa, että 3 000 vuotta sitten tarkimpienkin egyptiläismaalareiden töitä saatettiin korjailla jälkikäteen.

Mestariteoksesta piilotettiin käsi

Museo- tai laboratoriotyöskentelyn sijaan tutkijaryhmä lähti huippumoderneine röngtenlaitteineen Luxorin lähellä sijaitsevalle Theban nekropolille, jonka Kuninkaiden laaksossa on muun muassa lapsifarao Tutankhamenin hauta.

Alueelle on haudattu myös muuan virkamies Menna, joka palveli farao Amenhotep III:n alaisena.

”Mennan hauta on hieman kuin Egyptin Mona Lisa”, Sorbonnen yliopiston egyptologi ja tutkimusta johtanut Philippe Martinez kertoi CNN-uutiskanavalle.

Hyvin säilyneessä haudassa on maalaus, jossa nähdään muun muassa Menna ja hänen vaimonsa palvomassa Osiris-jumalaa. Röntgenkuvat paljastivat maalauksesta useita kemiallisia koostumuksia.

Samalla vahvistui, että Mennan oikealla puolella himmeästi erottuva ylimääräinen käsi on jossain vaiheessa peitetty valkoisella maalilla.

Käsi egyptiläisessä hautamaalauksessa.

Mennan vasemman käden vierellä erottuva kolmas käsi on tutkijoiden mukaan alunperin peitetty kokonaan näkyvistä.

© LAMS MAFTO CNRS - CA Uliège

Käsi on todennäköisesti sittemmin tullut jälleen näkyviin jonkin maalissa tapahtuneen hitaan kemiallisen reaktion seurauksena.

Legendaarisen faraon valtikkaa päivitettiin

Pappi Nakhtamunin hautakammiossa tutkijat saivat puolestaan infrapuna- ja ultraviolettivalon avulla esiin siveltimenvetoja, joita paljaalla silmällä ei pysty erottamaan.

Ramesses II:ta esittävässä muotokuvassa Egyptiä 19. dynastian (1292–1189 eaa.) suuruuden aikoina 66 vuotta hallinneen faraon valtikkaa, kaulakorua ja kruunua on muokattu.

Martinez arvelee muutosten johtuvan todennäköisesti siitä, että kruununkalleuksien symbolinen merkitys on muuttunut ajan kuluessa.

Egyptologin mukaan uudet havainnot voivat muuttaa myös käsityksiä muinaisten egyptiläisten luovasta prosessista:

”Mielenkiintoista tässä on se, että vaikka muutetut kohdat onkin nähty vain virheinä, jotka täytyy korjata, korjaukset eroavat hyvin selkeästi alkuperäisestä työstä. Haudan omistaja tai taiteilijaryhmä tai prosessia johtanut taho on nähnyt, että maalauksessa on jotain vialla, mutta korjausten materiaalit ja taiteellinen toteutus kertovat alkuperäiseen nähden aivan erilaisesta lähestymistavasta.”

Tutkijoiden röntgenkuvat osoittavat, että yksityiskohtien muokkausten lisäksi päivitystöissä on käytetty jopa täysin eri maaleja ja todennäköisesti myös eri värejä.

Tutkijat pohtivatkin, ovatko tuhannet hautoja koristavat maalaukset kenties syntyneetkin pidempien prosessien tuloksena erilaisten taiteilijaryhmien erillisissä sessioissa yhtäaikaisen, minuutintarkan liukuhihnatyön sijaan.

Työ on mahdollisesti toteutettu myös oppilaiden ja mestareiden yhteistyönä niin, että oppilaat ovat saaneet maalata ensin töiden reunat, minkä jälkeen mestarit ovat keskittyneet yksityiskohtiin ja viimeistelyyn.

Ramesses II:n muotokuva egyptiläisessä haudassa.

Tutkijoiden röntgenkuvat paljastavat useita versioita, joissa on muokattu faraon valtikkaa, kruunua ja kaulakorua.

© LAMS MAFTO CNRS - CA Uliège