Prahan Kaarlen yliopiston egyptologit tekivät yllättävän löydön rutiinikaivauksissa Egyptissä 30 kilometriä pohjoiseen Gizan pyramidista: suurimman tunnetun kokoelman balsamointimateriaaleja muinaisesta Egyptistä.
Arkeologit kaivoivat noin farao Djoserin ajalta (noin 2690 eaa. – 2670 eaa.) olevia hautoja, kun hiekasta ilmaantui yhtäkkiä 370 ruukkua, jotka sisälsivät balsamoinnissa käytettyjä materiaaleja ja työkaluja.
Ruukuissa oli muun muassa pellavaa, hartsia ja työvälineitä, kuten pieniä koukkuja, joilla kaavittiin aivomassaa ruumiista nenän kautta.
Ruukut ovat eläinten pään muotoisia, ja ne sisälsivät muun muassa rippeitä hartsiseoksesta, jota egyptiläiset käyttivät muumioinnissa. Hartsi oli useimmiten katajasta, ja siihen lisättiin mirhaa ja kamferiöljyä.
Välineet kuuluivat eliitille
Ruukkuihin oli kirjoitettu nimi ”Wahibre-Mery-Neith, rouva Irturun poika”. Vielä ei tiedetä, viittaako nimi henkilöön, joka oli tarkoitus balsamoida löydetyillä välineillä, vai balsamoinnista huolehtineeseen henkilöön.
”Vaikka tiedämme joitakuita tuon nimisiä korkea-arvoisia henkilöitä tältä aikakaudelta, ruukut eivät kuuluneet yhdellekään heistä”, kertoi aikakauteen perehtynyt egyptologi Ladislav Bareš.
”Balsamointimateriaalien määrästä sekä läheisen haudan koosta ja järjestelyistä päätellen haudan ja varaston omistaja on kuulunut yhteiskunnan eliittiin”, Bareš toteaa.
Hän lisää, että haudan lähimmät naapurit olivat amiraali Udjahorresnet ja kenraali Menekhibnekau.
