Muumioiden balsamoijien varasto löytyi

Egyptologit saivat tutkittavakseen tähän asti suurimman valikoiman balsamoijien käyttämiä materiaaleja.

Egyptologit saivat tutkittavakseen tähän asti suurimman valikoiman balsamoijien käyttämiä materiaaleja.

Czech Institute of Egyptology

Prahan Kaarlen yliopiston egyptologit tekivät yllättävän löydön rutiinikaivauksissa Egyptissä 30 kilometriä pohjoiseen Gizan pyramidista: suurimman tunnetun kokoelman balsamointimateriaaleja muinaisesta Egyptistä.

Arkeologit kaivoivat noin farao Djoserin ajalta (noin 2690 eaa. – 2670 eaa.) olevia hautoja, kun hiekasta ilmaantui yhtäkkiä 370 ruukkua, jotka sisälsivät balsamoinnissa käytettyjä materiaaleja ja työkaluja.

Ruukuissa oli muun muassa pellavaa, hartsia ja työvälineitä, kuten pieniä koukkuja, joilla kaavittiin aivomassaa ruumiista nenän kautta.

Ruukut ovat eläinten pään muotoisia, ja ne sisälsivät muun muassa rippeitä hartsiseoksesta, jota egyptiläiset käyttivät muumioinnissa. Hartsi oli useimmiten katajasta, ja siihen lisättiin mirhaa ja kamferiöljyä.

© Czech Institute of Egyptology

Välineet kuuluivat eliitille

Ruukkuihin oli kirjoitettu nimi ”Wahibre-Mery-Neith, rouva Irturun poika”. Vielä ei tiedetä, viittaako nimi henkilöön, joka oli tarkoitus balsamoida löydetyillä välineillä, vai balsamoinnista huolehtineeseen henkilöön.

”Vaikka tiedämme joitakuita tuon nimisiä korkea-arvoisia henkilöitä tältä aikakaudelta, ruukut eivät kuuluneet yhdellekään heistä”, kertoi aikakauteen perehtynyt egyptologi Ladislav Bareš.

Balsamointitaito oli tarkoin varjeltu salaisuus muinaisessa Egyptissä, mutta nykytutkijat ovat rekonstruoineet toimenpiteen tieteelle lahjoitetuilla ruumiilla.

© SimplisticReps / Wikimedia Commons

1. Aivot möyhittiin koukulla

Nenän läpi työnnetyllä koukulla aivot palasteltiin niin, että ne voitiin poistaa avaamatta kalloa.

© SimplisticReps / Wikimedia Commons

2. Aivot poistettiin nenän kautta

Ruumista nostettiin niin, että aivomassa pääsi valumaan sieraimista.

© SimplisticReps / Wikimedia Commons

3. Kallo täytettiin hartsilla

Jotteivät mahdolliset kalloon jääneet aivojen rippeet alkaisi mädäntyä, kalloon kaadettiin sieraimista lämmintä hartsiseosta.

© SimplisticReps / Wikimedia Commons

4. Elimet poistettiin vatsasta

Balsamoija poisti sisäelimet kehosta vasempaan kylkeen tehdyn 10 sentin pituisen viillon kautta. Sydän jätettiin paikoilleen, sillä se punnittaisiin kuoleman valtakunnan portilla.

© SimplisticReps / Wikimedia Commons

5. Natron kuivasi ruumiin

Ruumiiseen pantiin pieniä pusseja natronsuolaa nesteen poistamiseksi ruumiista. Sitten koko ruumis sai olla natronin peitossa 40 päivää.

© SimplisticReps / Wikimedia Commons

6. Ruumis viimeisteltiin

Ruumiiseen hierottiin hyväntuoksuisia voiteita ja öljyjä, jotta iho pysyisi pehmeänä. Ruumis käsiteltiin hartsiseoksella, joka suojasi sitä kosteudelta ja homeelta.

© SimplisticReps / Wikimedia Commons

7. Muumio käärittiin pellavaan

65 päivän kuluttua ruumis käärittiin noin 5 kilometriin pellavakääreitä, jotka pitivät paketin koossa.

© SimplisticReps / Wikimedia Commons

8. Muumio asetettiin arkkuun

Arkku – tai eliitillä komea sarkofagi – oli vainajan viimeinen lepopaikka. Pappi kosketti muumion silmiä, suuta, korvia ja nenää ennen hautaan asettamista, jotta ne toimisivat myös tuonpuoleisessa.

”Balsamointimateriaalien määrästä sekä läheisen haudan koosta ja järjestelyistä päätellen haudan ja varaston omistaja on kuulunut yhteiskunnan eliittiin”, Bareš toteaa.

Hän lisää, että haudan lähimmät naapurit olivat amiraali Udjahorresnet ja kenraali Menekhibnekau.