Vuoden 1500 eaa. tienoilla Egyptin valtaistuimelle noussut farao Thutmosis I määräsi pääarkkitehtinsa Inenin suunnittelemaan aivan uudenlaista kuningashautaa.
1 700 vuoden ajan faraot oli haudattu näyttäviin hautamonumentteihin, jotka heijastelivat hallitsijoiden mahtia.
Etenkin pyramidit houkuttelivat kuitenkin haudanryöstäjiä, ja Thutmosis halusi, että hänen hautansa olisi turvassa ryöväreiltä. Niinpä sen piti herättää mahdollisimman vähän huomiota. Se piti hakata muulta maailmalta salassa syrjäiseen ja asumattomaan laaksoon, eikä sitä saanut havaita ulkopuolelta.
Ineni teki työtä käskettyä. ”Minä valvoin yksin hänen majesteettinsa kalliohaudan rakentamista, eikä kukaan nähnyt tai kuullut mitään”, hän vakuutti vielä haudan seinän tekstissä.
Thutmosis I oli ensimmäinen farao, jonka tutkijat tietävät varmasti olevan haudattu nykyisin Kuninkaiden laaksona tunnetulle alueelle. Pian lähistölle alettiin haudata myös faraoiden puolisoita ja lapsia. Heidän hautapaikkansa tunnetaan nimellä Kuningattarien laakso.
Viidensadan vuoden kuluessa Niilin länsipuolella sijaitsevasta Kuninkaiden laaksosta tuli monien Egyptin kuuluisimpien faraoiden viimeinen leposija.
Ensimmäisinä eurooppalaisina Kuninkaiden laaksoa tutkivat ja kartoittivat tieteellisesti Napoleonin vuonna 1798 Egyptiin valloitusretkelle mukanaan tuomat tutkijat.
18. dynastia [1550–1319 eaa.]: Suuruuden aika alkoi
Vuoden 1550 eaa. tienoilla alkoi Egyptin kukoistuskausi. Yli sadan vuoden ajan maan pohjoisosaa olivat hallinneet niin kutsutut hyksot, mutta vahvat faraot saivat vähitellen ajettua tunkeutujat pakosalle ja loivat uuden valtakunnan.
Täynnä itseluottamusta 18. dynastian faraot valloittivat suuria maa-alueita naapurikansoilta ja rakensivat sotasaaliilla mahtavia palatseja ja temppeleitä.
1. Hatšepesutin temppeli: Kuolintemppelissä palvottiin faraon sielua
Pelkkä hauta Kuninkaiden laaksossa ei faraoille riittänyt, vaan yhtä tärkeä oli faraon kuolintemppeli. Siellä palvottiin faraon sielua, ja siellä papit uhrasivat päivittäin edesmenneelle faraolle ruokaa ja juomaa.
Aiemmin kuolintemppelit oli rakennettu hautojen läheisyyteen, mutta haudanryöstäjien pelossa uuden valtakunnan faraot erottivat kuolintemppelit ja haudat toisistaan. Niinpä kuolintemppeleitä rakennettiin hedelmällisille tasangoille Kuninkaiden laaksoa suojaavien vuorten etupuolelle.
Yksi 18. dynastian kuuluisimmista kuolintemppeleistä on naispuolisen faraon Hatšepesutin temppeli Deir el-Bahrissa.
Hatšepesut hallitsi maata poikapuolensa Thutmosis III:n sijasta 20 vuotta vuodesta 1479 eaa. alkaen. Hänen kuolintemppeliään, jonka suunnitteli hänen henkilökohtainen neuvonantajansa Senenmut, pidetään yhtenä Egyptin kauneimmista.
2. Tutankhamenin hauta: Lapsikuninkaan hauta kimalteli kullasta
Kuninkaiden laakson varmasti kuuluisin hauta kuuluu lapsikuningas Tutankhamenille.
Hän nousi valtaistuimelle 9-vuotiaana ja hallitsi vuosina 1333–1323 eaa. Nuori kuningas ei ehtinyt vakiinnuttaa mainettaan elinaikanaan, eikä hänen hautaansa voi verratakaan hänen edeltäjiensä mahtaviin hautoihin.
Se oli kuitenkin onni jälkipolville: merkityksettömänä pidetyn Tutankhamenin hauta unohtui jopa haudanryöstäjiltä, ja niin se säilyi lähes koskemattomana vuoteen 1922 asti. Silloin sen löytyminen aiheutti maailmanlaajuisen sensaation, sillä neljästä pienestä kammiosta koostuva hauta oli täynnä kulta- ja arvoesineitä.
Lapsikuninkaan haudasta löytyneet 5 398 esinettä antavat viitteitä siitä, miten mittaamattomia aarteita muut, paljon merkittävämmät faraot ovatkaan saaneet mukaansa viimeiselle matkalleen. Ne ovat kuitenkin kadonneet ryöstäjien mukaan aikojen kuluessa.
Tutankhamen oli niin merkityksetön farao, että hänen hautansa sai olla rauhassa haudanryöstäjiltä.
3. Thutmosis III:n hauta: Soturikuninkaan hauta **ryöstettiin ja tuhottiin**
Soturikuningas Thutmosis III:n haudan sisäänkäynti sijaitsee kymmenen metrin korkeudessa. Thutmosis III ehti johtaa jopa 17:ää suurta sotaretkeä hieman yli 50 vuotta kestäneen hallitsijakautensa aikana.
Thutmosis III:n hauta ulottuu 76 metriä kallion uumeniin. Sen pitkä sisääntulokäytävä päättyy syvään kuiluun, jonka tutkijat ovat arvelleet olevan joko kammioon tihkuvan sadeveden keräämiseen tarkoitettu kaivo tai haudanryöstäjille tehty ansa.
Haudan koristelu on koko laakson taidokkaimpia, ja erityisesti varsinaisen soikean hautakammion maalaukset ovat kuuluisia. Seinälle on ikuistettu valtava papyruskäärö, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti Auringon matka yön 12 tunnin halki.
Myös Thutmosis III:n hauta ryöstettiin jo muinaisina aikoina. Kammioissa on riehuttu kuin vihapäissä; seinissä paikka paikoin yhä näkyvät kultauksen rippeet kertovat siitä, että esineitä on paiskottu pitkin seiniä. Tutkijat eivät tiedä, miksi juuri tämä hauta on joutunut niin rajun ilkivallan kohteeksi.
19. dynastia [1319–1196 eaa.]: Heetit uhkasivat Egyptiä
- dynastian faraot pitivät kynsin hampain kiinni Egyptin maa-alueista.
Edellisen dynastian lopulla omintakeinen Akhenaten oli ajanut Egyptin uskonnolliseen kaaokseen, ja heetit hyödynsivät tilaisuutta vahvistamalla vaikutusvaltaansa muun muassa Syyrian ja Palestiinan alueilla.
Uuden dynastian faraot, varsinkin Sethos I ja Ramesses II, kävivät lähes koko hallinto- kautensa sotaa saadakseen vieraantuneet vasallivaltiot jälleen aisoihin.
4. Sethos I:n hauta: Laakson syvimmässä haudassa on outo tunneli
Kuninkaiden laakson pisin ja syvin hauta kuuluu mahtavalle farao Sethos I:lle, jonka hautakäytävät ulottuvat peräti 174 metrin päähän sisäänkäynnistä. Sotapäällikkönä tunnettu
Sethos I rakennutti linnoituksia ja temppeleitä kaikkialle Egyptiin, eikä hänen hautansa kalpene niiden rinnalla.
Haudan rakentaminen alkoi pian Sethoksen valtaannousun jälkeen noin vuonna 1290 eaa., ja siitä tuli suurempi ja vaikuttavampi kuin aikaisemmista. Ensimmäistä kertaa rakennelman kaikki käytävät ja kammiot koristeltiin, ja suuri osa koristeluista on yhä nähtävissä.
Vuonna 2010 löytyi tunneli, joka jatkuu hautakammiosta syvälle maan uumeniin ja päättyy umpikujaan.
Tutkijat uskovat, että tarkoitus oli kaivaa salainen oikea hautakammio vielä syvemmälle haudanryöstäjien varalta, mutta farao ehti kuolla ennen käytävän ja kammion valmistumista, jolloin hänen poikansa Ramesses II ilmeisesti keskeytti hankkeen.
Sethos I:n hauta on alhaalla laaksossa, ja siksi se on kärsinyt sadevedestä.
5. Deir el-Medina: Työläisten oma salainen kylä
Faraoiden hautojen rakentaminen Kuninkaiden laaksoon piti pitää salassa, joten hautoja kaivaneet työläiset eristettiin muista syrjäiseen kylään. Kylässä eli seitsemisenkymmentä perhettä, jotka asuivat noin 45 neliömetrin suuruisissa ”rivitaloissa”.
Deir el-Medina autioitui vuoden 1080 eaa. tienoilla, kun hautojen rakentaminen Kuninkaiden laaksoon oli päättynyt.
Kylän jäännökset ovat parhaiten säilyneitä muinaisen Egyptin tavallisen kansan rakennuksia, ja ne ovat tarjonneet tutkijoille runsaasti tietoa muun muassa työläisten palkoista ja oikeuksista.
20. dynastia [1196–1070 eaa.]: Uusi valtakunta mureni
- dynastia merkitsi uuden valtakunnan lopun alkua. Viholliset hyökkäilivät Egyptiin, ja nälänhätä ja sisäiset levottomuudet piinasivat maata, jonka johtavat virkamiehet olivat korruptoituneita oman edun tavoittelijoita.
Faraoiden valta heikkeni, ja dynastian viimeisen faraon, Ramesses XI:n, aikana Theben ylipapit ottivat vallan eteläisessä Egyptissä. Uuden valtakunnan aika oli päättynyt.
6. Amenofis II:n hauta: Muumioita siirreltiin yön pimeydessä
Hautojen ryöstelyn hermostuttamat papit päättivät 20. ja 21. dynastian aikana kaikessa hiljaisuudessa siirtää kuninkaallisia muumioita turvallisempiin hautoihin.
Esimerkiksi Ramesses III:n muumio siirrettiin kolmeen otteeseen. Yksi piilopaikoista oli farao Amenofis II:n hauta Kuninkaiden laaksossa. Arkeologit löysivät sieltä vuonna 1898 Amenofis II:n muumion lisäksi kahdeksan muun faraon muumiot.
Tilaa tarvittiin kuitenkin lisää, joten papit antoivat kaivaa salaa maanalaisen luolan vuoreen lähelle Deir el-Bahria ja Kuninkaiden laaksoa.
Sinne papit varastoivat muinaisia mahtavia hallitsijoita vieri viereen. 3 000 vuotta myöhemmin arkeologit löysivät haudan, jossa oli lähes 50 faraon, kuningattaren ja ylhäisön jäsenen muumiot.
7. Ramesses VI:n hauta: Ramesses VI omi edeltäjänsä haudan
Lähes kaikki 20. dynastian faraot olivat varsin heikkoja hallitsijoita. Se näkyy myös faraoiden haudoissa, jotka on rakennettu paljon aiempaa yksinkertaisemmiksi. Farao Ramesses VI ei ilmeisesti edes viitsinyt rakennuttaa itselleen kokonaan omaa hautaa vaan hyödynsi edeltäjänsä työtä.
Ramesses V oli ehtinyt hakkauttaa vasta hautansa viisi ensimmäistä käytävää, koristeluttaa ne ja saada nimensä seinälle, kun hän kuoli. Kun Ramesses VI otti vallan, hän antoi työläisten jatkaa työtä ja käski vain korvata edeltäjänsä nimen seinällä omallaan.
Ramesses VI:n hauta on 117 metriä pitkä ja koristeluiltaan yksi hienoimmista 20. dynastian kuningashaudoista. Se tunnetaan kuitenkin parhaiten seinäkirjoituksistaan.
Se on ollut avoinna jo muinaisista ajoista asti, ja tutkijat ovat löytäneet sen seiniltä lähes tuhat seinäkirjoitusta, joita muun muassa haudassa vierailleet antiikin kreikkalaiset ovat riipustaneet vuosisatojen kuluessa.
Hautakammion seinässä on myös faraon tarkastuskomitean kirjoittama teksti, jonka mukaan komitea oli lähetetty tutkimaan hautaa ryöstöepäilyjen takia.
Ryöstäjät tuhosivat sekä esineitä että muumioita.
8. Hauta KV63: Laaksossa lienee yhä salaisuuksia
Vuonna 2005 uutisoitiin maailmanlaajuisesti hämmästyttävästä uudesta hautalöydöstä Kuninkaiden laaksossa. Edellinen uusi löytö laaksossa oli ollut Tutankhamenin hauta lähes 80 vuotta aiemmin. Uusi hauta sai koodinimen KV63. Haudasta ei löytynyt muumiota, mutta siellä oli useita tyhjiä sarkofageja ja muumiointivälineitä.
Tutkijat toivovat löytävänsä vielä lisää tuntemattomia hautoja. Esimerkiksi Ramesses VII:n hautaa ei ole löydetty, ja monet uskovat myös Amenofis I:n haudan olevan jossain Kuninkaiden laaksossa.