Oli 16. helmikuuta 1923, kun arkeologi Howard Carter mursi sinetöidyn oven egyptiläiseen hautakammioon, jonka hän oli löytänyt edellisenä vuonna.
Kun Carter astui farao Tutankhamenin pimeään hautakammioon, hän näki kasoittain aseita, koruja ja muita arvokkaita hautaesineitä. Löydöstä uutisoineiden sanomalehtien mukaan haudassa piili myös kirous, joka toisi kuolemaa ja onnettomuutta faraon rauhaa häirinneille.
VIDEO: Tutankhamenin haudan aarteita
Egyptiläiset keksivät kirouksen
Jo muinaisina aikoina uskottiin, että egyptiläiset haudat olivat kirottuja. Monissa egyptiläisissä haudoissa oli jopa tauluja, joissa varoitettiin jumalten rankaisevan hautaan tunkeutuneita.
Kiroukset nousivat suuren yleisön tietoisuuteen 1800-luvulla, jolloin Britannian valtasi suuri kiinnostus muinaista Egyptiä kohtaan. Muumioiden kostosta kertovista tarinoista tuli suosittuja, ja kun Carter avasi Tutankhamenin haudan vuonna 1923, ne pulpahtivat taas pinnalle.
Tutankhamenin haudassa oli runsaasti aarteita – ja sanomalehtien mukaan myös kirous.
Aatelismies oli ensimmäinen uhri
Sanomalehtien mukaan Tutankhamenin kirouksen ensimmäinen uhri oli aatelismies George Herbert, joka kuoli pari kuukautta hautakammiossa käyntinsä jälkeen.
Seuraavan vuosikymmenen aikana kuoli kuusi kaivauksiin osallistunutta henkilöä.
Lehdet hehkuttivat kuolemien johtuneen ”muumion kirouksesta”, mutta nykytutkijat uskovat vainajien kuolleen luonnollisista syistä. Esimerkiksi Herbert kuoli verenmyrkytykseen viillettyään itseään partaa ajaessaan. Lisäksi hautaa avattaessa paikalla oli kaikkiaan 58 henkilöä, joista valtaosa säästyi kiroukselta – mukaan lukien Carter itse, joka kuoli imukudossyöpään vuonna 1939.
Muumion kirous on pelkkää kuvitelmaa, mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhoissa haudoissa voi olla terveydelle haitallisia bakteereita ja hometta.