Jättipatsas ei ollutkaan Ramesses II
Kairosta maan mudasta kaivetun jättimäisen patsaan uskottiin ensin esittävän maineikasta faraota Ramesses II:ta. Patsaan kaiverrusten perusteella asiantuntijat ovat nyt sitä mieltä, että se kuvaakin toista faraota.
Saksalaiset arkeologit löysivät maaliskuun 7. päivänä valtavan patsaan pään ja torson Matareyan alueelta Kairosta.
Kun Kairosta löytyi 7. maaliskuuta vaikuttava kolmen tonnin painoinen ja lähes yhdeksän metrin korkuinen patsas, sekä arkeologit että media arvelivat, että patsas kuvaa mahtavaa faraota Ramesses II:ta
Uudet tutkimukset todistavat muuta. Egyptin muinaismuistoministeri Khaled El-Enany kertoi lehdistötilaisuudessa patsaan kaiverrusten viittaavan siihen, että se esittää aivan toista faraota.
Arkeologit ovat nyt ”lähes varmoja” siitä, että patsas on pystytetty farao Psametik I:n kunniaksi. Hän hallitsi Egyptiä vuosina 664–610 eaa. eli paljon myöhemmin kuin Ramesses II (1279–1213 eaa.)
Nimi löytyi piirtokirjoituksesta
Patsaan piirtokirjoituksessa mainitaan yksi farao Psametik I:n nimistä.
Egyptin muinaismuistoministerin mukaan oli tavallista, että faraolla oli viisi arvonimeä ja niihin liittyen viisi nimeä.
Arkeologit löysivät patsaasta Psametik I:n toisen arvonimen. Se on kaiverrettu korppikotkan ja kopran kuvin, joiden perässä on nimi ”Neb Aa”.
Psametik I oli ainoa farao, johon viitattiin nimellä ”Neb Ab”. Nimi tarkoittaa ”käsivarren haltijaa” eli vahvaa ja voimakasta.
Herodotos kirjoitti Psametik I:stä
Psametik I oli 26. dynastian faraona 54 vuotta, ja hän hallitsi yli 600 vuotta Ramesses II:n jälkeen.
Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo Psametikista Historiateoksessaan. Faraon vaimon nimi oli Mehytenweskhet, ja heillä oli kolme lasta: Nekau II, Merneith ja Nitokris I.