Jättipatsas ei ollutkaan Ramesses II

Kairosta maan mudasta kaivetun jättimäisen patsaan uskottiin ensin esittävän maineikasta faraota Ramesses II:ta. Patsaan kaiverrusten perusteella asiantuntijat ovat nyt sitä mieltä, että se kuvaakin toista faraota.

Saksalaiset arkeologit löysivät maaliskuun 7. päivänä valtavan patsaan pään ja torson Matareyan alueelta Kairosta.

© AFP, Khaled Desouki

Kun Kairosta löytyi 7. maaliskuuta vaikuttava kolmen tonnin painoinen ja lähes yhdeksän metrin korkuinen patsas, sekä arkeologit että media arvelivat, että patsas kuvaa mahtavaa faraota Ramesses II:ta

Uudet tutkimukset todistavat muuta. Egyptin muinaismuistoministeri Khaled El-Enany kertoi lehdistötilaisuudessa patsaan kaiverrusten viittaavan siihen, että se esittää aivan toista faraota.

Arkeologit ovat nyt ”lähes varmoja” siitä, että patsas on pystytetty farao Psametik I:n kunniaksi. Hän hallitsi Egyptiä vuosina 664–610 eaa. eli paljon myöhemmin kuin Ramesses II (1279–1213 eaa.)

Nimi löytyi piirtokirjoituksesta

Patsaan piirtokirjoituksessa mainitaan yksi farao Psametik I:n nimistä.

Egyptin muinaismuistoministerin mukaan oli tavallista, että faraolla oli viisi arvonimeä ja niihin liittyen viisi nimeä.

Arkeologit löysivät patsaasta Psametik I:n toisen arvonimen. Se on kaiverrettu korppikotkan ja kopran kuvin, joiden perässä on nimi ”Neb Aa”.

Psametik I oli ainoa farao, johon viitattiin nimellä ”Neb Ab”. Nimi tarkoittaa ”käsivarren haltijaa” eli vahvaa ja voimakasta.

Herodotos kirjoitti Psametik I:stä

Psametik I oli 26. dynastian faraona 54 vuotta, ja hän hallitsi yli 600 vuotta Ramesses II:n jälkeen.

Kreikkalainen historioitsija Herodotos kertoo Psametikista Historiateoksessaan. Faraon vaimon nimi oli Mehytenweskhet, ja heillä oli kolme lasta: Nekau II, Merneith ja Nitokris I.