Egyptiläiset arkeologit kokivat toukokuussa 2022 melkoisen yllätyksen tutkimuksissaan Sakkaran hauta-alueella: eräästä sarkofagista paljastui suuri, poikkeuksellisen hyvin säilynyt versio Kuolleiden kirjasta.
Sakkaran hauta-alue sijaitsee muinaisen Egyptin aikaisen pääkaupungin Memfisin ulkopuolella. Sakkaraan on haudattu Egyptin varhaisia kuninkaita ja tärkeitä virkamiehiä, ja siellä on tehty viime vuosina monia merkittäviä arkeologisia löytöjä.
Ensimmäinen kokonainen papyrus 120 vuoteen
Papyrus siirrettiin laboratorioon, missä sitä kostutettiin, jotta se kestäisi käsittelyä. Sitten papyruskäärö avattiin varovasti. Arkeologit olivat arvioineet sen olevan noin kahdeksan metriä pitkä, mutta kääröä avattaessa kävikin ilmi, että sitä olikin kokonaiset 16 metriä, ja se oli myös säilynyt vuosisadat hämmästyttävän hyväkuntoisena.
”Egyptistä ei ole löydetty kokonaista papyrusta 120 vuoteen”, kaivauksia johtanut Egyptin muinaismuistoneuvoston johtaja Mostafa Waziri kertoi, kun käärö esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisesti.
Egyptistä on löydetty useita versioita Kuolleiden kirjasta. Pisin niistä on 41 metriä pitkä Harris-papyrus, viralliselta nimeltään The Great Harris Papyrus tai Harris Papyrus I. Löydöistä harva on kuitenkaan säilynyt yhtä hyvässä kunnossa kuin uusi, löytäjänsä Mostafa Wazirin mukaan Papyrus Waziri I:ksi nimetty käärö.
2300 vuotta vanha papyrus on säilynyt kokonaisena ja vieläpä uskomattoman hyvässä kunnossa. Se on Kuolleiden kirjasta täydellinen, 113 lukua sisältävä versio, ja sen teksti ja kuvat ovat säilyneet selkeinä.
Kuolleiden kirjat ovat uskonnollisia tekstejä ja oppaita, joita laadittiin vainajien avuksi vaaralliselle matkalle manalaan eli Egyptin mytologiassa Duatiin. Papyrus sisältääkin lauluja, rukouksia jumalille sekä tietoa siitä, mitä vainajalla on odotettavissa tuonpuoleisessa.
Kirjan kaikki 113 lukua on jo käännetty arabiaksi, mutta käännöstä ei ole vielä julkaistu kokonaisuudessaan.
”Opas” sisältää ennen kaikkea useita loitsuja, joita vainaja saattoi lausua tuonpuoleisessa suojautuakseen pahoilta hengiltä ja varmistaakseen, että hän esimerkiksi pystyi edelleen syömään ja juomaan. Kuolleiden kirjoissa oli usein myös neuvoja tuonpuoleisessa mellastavien vaarallisten eläinten, kuten krokotiilien ja käärmeiden, varalta.
Omistajan nimi mainittiin 260 kertaa
Vauraat egyptiläiset teettivät Kuolleiden kirjasta henkilökohtaisia versioita, joissa heidät mainittiin nimeltä. Nyt löydetyn kirjan tiedetäänkin kuuluneen Ahmose-nimiselle miehelle – hänen nimensä kun on mainittu teksteissä kokonaiset 260 kertaa.
Papyrus sisältää tekstin lisäksi useita kuvia etenkin jumalista.
Kirjan alussa kuvataan muun muassa Ahmose palvomassa Osirista, kuolleiden jumalaa. Arkeologit eivät tiedä Ahmosesta paljoakaan, mutta käärön pituudesta ja laadusta päätellen hänen on täytynyt olla varsin vauras. Kuolleiden kirjoja laatineet papit nimittäin veloittivat työstään melkoisesti, ja kirjassa erityisen tärkeät otteet on jopa kirjoitettu erikseen punaisella tekstillä.
Papyrus on pantu nyt näytteille Kairon Egyptiläiseen museoon. 120 vuotta vanhassa museossa on käynnissä mittava remontti, ja uudistustöiden ensimmäinen vaihe on saatu juuri valmiiksi.
Papyrus on nähtävissä koko pituudessaan Kairon Egyptiläisessä museossa.