Egyptin nuorikot kahmivat hopeaa ja viljaa
Kun egyptiläinen nainen meni naimisiin, hän ei haaveillut ikuisesta rakkaudesta eikä uskollisuudesta vaan kylmästä käteisestä. Näin voi päätellä 2 500 vuotta vanhasta avioehdosta.
Egyptiläiset naiset eivät myyneet itseään halvalla
Kun egyptiläiset naiset menivät naimisiin, he edellyttivät tulevalta aviomieheltään vaurautta ja taloudellista vakautta. Chicagon yliopistossa esillä oleva 2,4 metriä pitkä kirjoituskäärö paljastaa, että egyptiläisnaiset halusivat turvata elantonsa siinäkin tapauksessa, että avioliitto kariutuisi.
2 480 vuotta vanha asiakirja on täynnä aviomiehelle esitettyjä vaateita. Siinä muun muassa todetaan, että naisen on saatava hopeaa ja ”36 säkkiä viljaa joka vuosi lopun elämäänsä”, kertoo Chicagon yliopiston egyptologi Emily Teeter Atlas Obscura -sivustossa.
Kun naisella oli riittävästi rahaa ja ruokaa, hän ei ollut riippuvainen miehestään.
Avioliitto oli usein hyvä kauppa
Metrien mittaisen sopimuksen teettäminen maksoi naiselle 30 palaa hopeaa, mutta maksoi itsensä myöhemmin hyvin takaisin.
Egyptologi Janet H. Johnson sanoo, että avioehtosopimus oli usein laadittu naisen eduksi. Se antoi naiselle niin suuren taloudellisen riippumattomuuden, että hän pystyi tulemaan toimeen ilman miestäänkin.
Sopimuksen solmimiseksi naisen (tai miehen) oli lueteltava ehtonsa ääneen todistajien läsnäollessa ja kirjurin kirjoitettava ne muistiin ja käännettävä lakikielelle. Sen jälkeen avioliiton toinen osapuoli sai joko hyväksyä tai hylätä sopimusehdotuksen. Jos hän hyväksyi ehdot, sopimus oli lainvoimainen.