Art Archive/Picture Desk & Lessing Images

Egyptin naisten vapaus järkytti

He saattoivat työskennellä ja ansaita ansaita rahaa, juopotella ja nousta jopa valtakunnan jumalalliseksi hallitsijaksi. Egyptiläisnaiset nauttivat poikkeuksellisia vapauksia.

Köyhät naiset tekivät ansiotyötä

Egyptissä miehillä ja naisilla oli suurin piirtein samat oikeudet, ja koska palkat olivat yhtä hyviä, naiset kävivät usein töissä.

Kun antiikin Kreikan historioitsija Herodotos vieraili Egyptissä 400-luvulla eaa., hän oli saada viiniä väärään kurkkuun tyrmistyksestä: ”Ihmiset ovat kääntäneet tavat ja perinteet täällä päälaelleen. Naiset käyvät kaupoilla ja harjoittavat liiketoimia, ja miehet istuvat kotona ja kutovat.”

Jos mies osoittautui kelvottomaksi, nainen sai vaatia avioeroa ja solmia uuden liiton.

Herodotoksen mielestä asiat olivat aivan hullusti. Kreikassa naisella ei ollut tuolloin oikeuksia, eikä heitä juuri pidetty edes yksilöinä. Naiset olivat täysin talon isännän vallassa, eivätkä he saaneet edes poistua naisten tiloista ilman lupaa.

Egyptissä kulttuuri oli aivan toisenlainen, sillä naiset olivat vuosituhansia nauttineet suurin piirtein samoista oikeuksista kuin miehet. Syy laajaan tasa-arvoon piili egyptiläisten uskonnossa, jonka mukaan maailmankaikkeus oli aikojen alussa syntynyt mies- ja naisjuma­luuden yhtyessä. Maailmankaikkeus oli siis puoliksi miehinen ja puoliksi naisellinen.

Lue myös: Olympoksen 12 kreikkalaista jumalaa hallitsivat Kreikkaa

Maat-jumalatar huolehti maailman tasapainosta ja tasapuolisuudesta.

© Art Archive/Picture Desk

Maailman tasapainon yllä­pitämiseksi egyptiläisten mielestä oli ensisijaisen tärkeää pitää yllä myös jumalien ja ihmisten välistä tasapainoa sekä eri suku­puolten välistä tasa­vertaisuutta. Tasapainoa valvoi Maat-jumalatar, johon henkilöityivät myös oikeuden­mukaisuus ja totuus.

Uskonnollinen maailmankuva näkyi lainsäädännössä, joka takasi naisille lähes samat oikeudet kuin miehille. Miehet ja naiset saivat saman rangaistuksen rikoksista. Nainen saattoi periä omaisuutta ja jättää sitä perinnöksi, ja hän pystyi itse hallitsemaan omistamaansa maata, eläimiä ja asuntoa.

Tältä köyhät naiset näyttivät:

Köyhillä naisilla ei ollut varaa kalliisiin pukuihin eikä koruihin, mutta he laittautuivat silti parhaansa mukaan lähtiessään kodin ulkopuolelle.

Palvelustyttöä esittävä puuveistos on varakkaan egyptiläisen haudasta.

U. Forman/Getty & M. Balletti/Focus Extra

Hiukset

Lähes kaikki ajoivat hiuksensa pois kuumuuden vuoksi. Köyhät käyttivät usein taatelipalmun kuiduista tehtyjä peruukkeja.

U. Forman/Getty & M. Balletti/Focus Extra

Ehostus

Luomivärinä käytettiin vihreää malakiittia, jota sekoitettiin öljyyn. Silmät rajattiin jauhetulla lyijyhohteella, kohlilla.

U. Forman/Getty & M. Balletti/Focus Extra

Vaatteet

Köyhät naiset käyttivät kalasirisia, yksinkertaista olkaimellista pellava­vaatetta, joka saattoi paljastaa rinnan tai rinnat.

U. Forman/Getty & M. Balletti/Focus Extra

Huulet

Jos vain oli varaa, naiset korostivat huuliaan okran ja rasvan seoksella.

U. Forman/Getty & M. Balletti/Focus Extra

Jalat

Köyhät kulkivat avojaloin.

U. Forman/Getty & M. Balletti/Focus Extra

Aikakaudelta säilyneissä sopimuksissa kuvaillaan muun muassa sitä, miten Sebtitis-niminen nainen lahjoitti maapalstan tyttärelleen. Toisessa tekstissä Nau­nakhte-niminen nainen valittaa, etteivät hänen lapsensa pidä hänestä huolta: ”Annan omaisuuteni heistä vain niille, jotka ovat auttaneet minua.”

Köyhän kansan elämälle oli ratkaisevaa, että nainen kotitöiden lisäksi pystyi käymään töissä, sillä hänen palkkaansa tarvittiin perheen elättämiseen. Köyhät naiset osallistuivatkin kodin ulkopuoliseen elämään rikkaita enemmän.

Naisia palkattiin rouhimaan maltaita oluenpanoon.

© Bridgeman

Työmarkkinat vilisivät naisia

Köyhät ja lukutaidottomat naiset joutuivat useimmiten hankkimaan elantonsa työskentelemällä viljelyksillä. Osa saattoi ryhtyä ammattimaisiksi itkijöiksi, jotka tilauksesta vaikeroivat rakennuksen ulkopuolella, kun vainajaa palsamoitiin.

Naistyövoimaa tarvittiin myös tekstiilien valmistuksessa, leipomisessa ja oluenpanossa. Nainen saattoi myös ryhtyä vaikka kutojaryhmän työnjohtajaksi.

Sakkaran hautojen koristeluissa kuvataan naisia käsittelemässä leipää, olutta ja kalaa. Yhdessä seinämaalauksessa nainen haukkuu hieroglyfien mukaan miestä ohjatessaan venettä satamaan: ”Älä tule eteen, muuten en näe.”

Tanssi toi särvintä leivän päälle

Egyptiläiset naiset tanssivat mielellään. Tanssi kuului uskonnollisiin seremonioihin, hautajaissaattoihin, juhliin, häihin ja illallistilaisuuksiin. Tanssia ja laulua esittävät ryhmät, joita kutsuttiin nimellä khener, olivat suosittuja kaikkialla.

Jopa synnytykseen saatettiin tilata tanssijoita, jotka esittivät akrobaattisia temppuja ja lauloivat: ”Oo, katso syntymän salaisuutta! Oo, kohtu supistu!”

Ammattimaiset tanssijat olivat yleensä peräisin alemmista yhteis­kuntaluokista, koska ylempien yhteiskuntaluokkien naiset eivät halunneet esitellä itseään sillä tavoin. Tanssijat myös lauloivat ja soittivat lyyraa, tambu­riinia tai huilua, ja tanssiin saattoi sisältyä eroottisia piirteitä.

Ammattimaiset tanssijattaret esiintyivät usein vähäpukeisina.

© Art Archive/Picture Desk

Hautamaalauksissa, joissa kuvataan esimerkiksi juhla-aterioita, tanssijat esiintyvät yleensä lähes alasti vain helmi- tai kivikoristeinen nyöri vyötäisillään. Kun naiset liikkuivat, kivet ja helmet helisivät viettelevästi. Osa tanssijoista saattoi tarjota maksusta myös seksuaalisia palveluksia.

Nainen saattoi ottaa eron ja vaihtaa miestä

Avioliitto ei vienyt egyptiläiseltä naiselta itsemääräämisoikeutta. Hän pystyi hallitsemaan omaa omaisuuttaan ja jopa antamaan rahojaan lainaksi. Eräässä tekstissä kerrotaan, miten nokkela nainen lainasi kolme hopea­palaa miehelleen vuotuista 30 prosentin korkoa vastaan.

Jos mies osoittautui kelvottomaksi, nainen sai vaatia avioeroa ja solmia uuden liiton. Erosta joutui tosin usein maksamaan. Vuodelta 340 eaa. olevassa avioliitto­sopimuksessa nainen kirjoittaa miehelleen: ”Jos otan sinusta eron, koska en pidä sinusta enää tai haluan toisen, annan sinulle 22 grammaa hopeaa ja luovun kolmanneksesta yhteisestä omaisuudestamme.”

Egyptissä tyttölapsia ei tapettu

Kreikkalaiset ja roomalaiset jättivät usein vastasyntyneet tyttövauvansa petojen raadeltavaksi, koska tyttöjä pidettiin taakkana ja vain pojat pystyivät tuomaan perheelle rikkauksia ja mainetta.

Egyptissä tytötkin pystyivät tuomaan rahaa perheelle. Egyptiläinen viisaus kuuluikin: ”Kohtele lapsia tasa-arvoisesti. Et tiedä, kuka heistä kohtelee aikanaan sinua hyvin.”

Keskiluokka saattoi menestyä kouluttautumalla

Keskiluokan naisilla oli mahdollisuus oppia lukemaan ja kirjoittamaan, mikä oli edellytys sosiaaliseen nousuun ja uran luomiseen.

Hyvin toimeentulevien perheiden naiset saattoivat kouluttautua ja luoda uran. Vaativimpien virkojen haltijoilta edellytettiin aina käytössä olevan mutkikkaan kirjoitus­järjestelmän hallintaa ja lukutaitoa.

Koulutetut naiset saattoivat luoda uran temppelissä tai valtion virkakoneistossa.

© Art Archive/Picture Desk

Keskiluokka maksoi mielellään etenkin poikien koulunkäynnin tai opetti heitä kotona. Myös tytöt saattoivat olla niin onnekkaita, että heidät opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan, mikä avasi monenlaisia uramahdollisuuksia.

Tutkijoiden mukaan naisia toimi ainakin 25 erilaisessa johtajan­virassa valtion virkakoneistossa. Yleensä naisia nimitettiin johtajiksi tyypillisille naisten aloille. Heidän tittelinsä saattoi olla esimerkiksi kangasvaraston tarkastaja tai peruukkivalmistamon johtaja.

Kaikkien aikojen vaikutusvaltaisin nainen valtionhallinnossa oli Nebet, joka nimitettiin vuoden 2300 eaa. tienoilla visiiriksi eli valtiota käytännössä johtavaksi faraon oikeaksi kädeksi. Arvokkaan viran saamiseen saattoi vaikuttaa se, että Nebet oli faraon anoppi.

Tältä vauraat naiset näyttivät:

Rikkaat naiset kiinnittivät paljon huomiota ulkonäköönsä. He tekivät kaikkensa erottuakseen ruumiillista työtä tekevistä.

Bridgeman & Shutterstock

Peruukki

Rikkaan naisen peruukki oli tehty jopa 120 000 hiuksesta.

Bridgeman & Shutterstock

Kasvot

Vaalea iho oli statussymboli. Se kertoi, ettei nainen tehnyt töitä ulkona.

Bridgeman & Shutterstock

Deodorantti

Juhlissa naiset laittoivat päähänsä hajustetun rasvakimpaleen. Kun rasva suli kuumuudessa, se valui peruukkiin ja siitä lähtevä tuoksu häivytti hienhajun.

Bridgeman & Shutterstock

Karvoitus

Egyptiläiset pitivät karvoitusta epähygieenisenä. Karvat poistettiin koko keholta öljyllä ja piikiviterällä.

Bridgeman & Shutterstock

Korut

Keskiluokan naiset käyttivät kulta- ja hopearenkaita ranteissaan ja nilkoissaan.

Bridgeman & Shutterstock

Vaatteet

Köyhien tavoin myös keskiluokan naiset käyttivät pitkiä pellavaisia vaatteita, mutta ne olivat värillisiä, kuvioituja ja helmikoristeisia.

Bridgeman & Shutterstock

Naisetkin joivat itsensä tolkuttomaan humalaan

Egyptiläisen sananlaskun mukaan eilispäivän humala ei saa tappaa tämän päivän janoa. Tämän joutuivat varmasti pitämään mielessään ne ylemmän keskiluokan naiset, jotka järjestivät tämän tästä ystävilleen juhla­päivällisiä.

Pidoissa tarjoiltiin ruokaa ja viiniä ylen­palttisesti ja viihdytettiin vieraita tanssilla ja musiikilla.

Alkoholia nauttivat sekä miehet että naiset, ja naisillakin oli ilmeisesti lupa hankkiutua sen avulla eroon estoistaan. 1400-luvulta eaa. olevan niin sanotun Paherin hautakompleksin seinämaalauksessa nainen huutaa palvelustytölle:­ ”Anna minulle 18 kuppia viiniä, haluan juoda pääni täyteen, kurkkuni on kuiva kuin olki!”

Varakkaissa piireissä niin miehet kuin naisetkin saivat arvokkaan leposijan. Tähän arkkuun laskettiin temppelilaulaja Meresamun.

© Getty Images

Mies määräsi naisen hautapaikan

Siinä missä varattomat egyptiläisnaiset haudattiin autiomaan hiekkaan ilman arkkua ja hautalahjoja, varakkaiden ruumiit palsamoitiin ja sijoitettiin kalliisiin hautakammioihin miehensä vierelle.

Naimattomat naiset haudattiin isänsä rakennuttamaan perhehautaan. Vain kuningatar saattoi saada aivan oman haudan. Naiset saivat hauta­lahjoiksi koruja, peilejä ja kosmetiikkaa, jotta he pystyivät kaunistautumaan myös tuonpuoleisessa.

Temppelit olivat naisten aluetta

Nekin naiset, joiden ei tarvinnut tehdä elääkseen työtä, toimivat silti usein papittarina valtakunnan lukemattomissa temppeleissä. Heidän tehtävänään oli toimittaa uhreja jumal­patsaille, pukea patsaita ja voidella niitä hajusteilla ja vartioida niitä öisin.

Naisia työskenteli etenkin nais­puolisten jumaluuksien temppeleissä. Tärkeimpiä olivat rakkauden jumalatar Hathor ja parantavien voimiensa vuoksi kunnioitettu Isis.

Moni nainen työskenteli temppelissä, jossa kasvatettiin eläimiä.

© Bridgeman & Art Archive/Picture Desk

Temppeli­naiset nauttivat suurta arvostusta Egyptissä uuden valtakunnan (1570–1070 eaa.) aikoihin asti, mistä lähtien kuka tahansa saattoi päästä papittareksi.

Eliitin nainen joutui taistelemaan vallasta

Vain muutama nainen ylsi vallan huipulle ja hallitsi Egyptiä. Naisfaraon asema oli horjuva, ja hänen oli tukahdutettava valtakiista toisensa jälkeen.

Muinaista Egyptiä hallitsi kolmen­tuhannen vuoden aikana 500 faraota. Heistä naisia oli vain kuusi: Nitoqris, Sobek­neferu, Ahmose Nefertari, Hatšepesut, Nefertiti ja Kleopatra.

Heille oli yhteistä se, että he nousivat valtaistuimelle aikana, jolloin Egyptissä vallitsi poliittinen kaaos tai jolloin ei löytynyt miespuolista vallanperijää.

Naispuolisten hallitsijoiden tehtävät eivät eronneet miespuolisten hallitsijoiden toimista: Heidän oli kunnioitettava Maat-jumalatarta ja pidettävä yllä valtakunnan tasapainoa. He olivat myös vastuussa sadon onnistumisesta, hallinnosta ja armeijasta.

Jos farao kuoli nuorena ilman miespuolista perillistä, hänen leskensä saattoi nousta hallitsijaksi.

© Art Archive/Picture Desk

Naiset esitettiin kuvissa samaan tapaan kuin miehet. Naispuolisilla hallitsijoilla oli patsaissa ja korkokuvissa miesten vaatteet ja parta, sillä farao käsitettiin perinteisesti maskuliiniseksi hahmoksi.

Naisten oli taisteltava ankarasti pysyäkseen vallassa. Kaksi parhaimmin tunnetuista naisfaraoista, Hatšepesut ja Nefertiti, joutuivat olemaan koko ajan varpaillaan miespuolisten vallan­anastajien vuoksi. Kleopatran hallintokaudella maassa puhkesi sisällissota.

Tältä yläluokan naiset näyttivät:

Naisfaraot antoivat yleensä kuvata itsensä mies­faraon vaatteissa ja vallan­merkeissä. Ei tiedetä, pukeutuivatko he arkenakin miehisesti.

Getty Images & Shutterstock

Käärme

Pääliinan päälle asetettiin kobran mallinen koriste. Se symboloi faraon jumalallista arvovaltaa.

Getty Images & Shutterstock

Päävaate

Peruukkia peitti nemes­-niminen taidokkaasti taiteltu huivi. Se oli tavallisesti sini- tai puna­valkoraidallinen.

Getty Images & Shutterstock

Tekoparta

Uskonnollisissa seremonioissa myös nais­puoliset faraot käyttivät partaa hallitsijan symbolina.

Getty Images & Shutterstock

Korut

Farao kantoi kaulallaan kultaketjuista ja -levyistä ja jalokivistä valmistettua leveää korua. Sen osat symboloivat faraon vastuualueita.

Getty Images & Shutterstock

Ruoska ja sauva

Farao nähtiin sekä kansansa kurittajana että suojelijana.

Getty Images & Shutterstock

Naisfaraon aikana Egypti kukoisti

Hatšepesut oli Egyptin naispuolisista faraoista päättäväisin ja seikkailunhaluisin. Hänen 22 vuotta kestäneen valtakautensa aikana kauppa ja kulttuuri nousivat ennennäkemättömään kukoistukseen.

Hänen johdollaan kauppalaivoja lähetettiin laivueittain aina Puntin ”suitsukemaahan” asti (luultavasti nykyiseen Somaliaan) ostamaan norsunluuta, kultaa ja mirhamia.

Hatšepesut onnistui muun muassa voittamaan lyhyen sodan etelässä olevia nubialaisia vastaan. Hatšepesut oli hallitsijana myös yksi Egyptin innokkaimmista rakennuttajista. Hänen käskystään maahan nousi satoja temppeleitä ja muita rakennuksia. Häntä pidetäänkin usein yhtenä historian suurimmista naisista.

Ramesses III menehtyi vallankaappaajien käsissä kurkku auki leikattuna.

© SPL/Scanpix & Art Archive/picture desk

Tie huipulle oli usein verinen

Jos faraon puoliso ei pystynyt ryhtymään hallitsijaksi miehensä kuoleman jälkeen, hän yleensä yritti ainakin nostaa poikansa faraoksi. Tije, yksi farao Ramesses III:n vaimoista, meni vielä pidemmälle. Varmistaakseen poikansa aseman hän punoi salajuonen hovin kanssa. Eräänä iltana 65-vuotiaan faraon palatsi vallattiin ja hänen kurkkunsa katkaistiin.

Vallankaappaus ei sujunut silti aivan Tijen toivomalla tavalla. Oikeuden asia­kirjojen mukaan salaliittolaiset pidätettiin pian ja heidät tuomittiin kuolemaan. Tijen pojasta ei koskaan tullut faraota.

Kleopatra hävisi valtataistelun

Vuonna 332 eaa. Aleksanteri Suuri valloitti Egyptin ja maassa alkoi kreikkalainen aika. Kreikassa naisilla ei ollut koskaan ollut sanottavampia oikeuksia, mutta egyptiläisten kanssa­sisariensa esimerkin innoittamana Egyptiin muuttaneet kreikkalaisnaiset pyrkivät kohti suurempaa tasa-arvoa.

Kuningatar Kleopatra hallitsi Egyptiä 21 levotonta vuotta. Hän oli maan viimeinen naishallitsija.

© Bridgeman

Kun makedonialaislähtöiseen sukuun kuulunut Kleopatra nousi valta­istuimelle vuonna 51 eaa., Rooma havitteli hänen valta­kuntaansa.

Kleopatra liittoutui ensin sotapäällikkö Julius Caesarin ja sitten Marcus Antoniuksen kanssa. Mikään ei kuitenkaan pelastanut Egyptiä roomalaisilta. Egyptin viimeinen naishallitsija päätti päivänsä tekemällä itsemurhan.