Muinaisen Egyptin kuningattaren Hetepheres I:n hautakammiosta löytynyt rannerenkaita sisältänyt rasia on askarruttanut arkeologeja siitä asti, kun hauta avattiin 98 vuotta sitten.
Löydöstä tekee hämmentävän tekee korujen valmistusmateriaali – ne on nimittäin tehty hopeasta, jota ei esiintynyt Egyptissä. Ensimmäiset dokumentoidut tiedot hopeasta kauppatavarana ovat keskipronssikaudelta, eli 500–1 000 vuotta noin vuonna 2566 eaa. kuolleen Hetephereen kuoleman jälkeen.
Nyt kansainvälinen tutkijaryhmä on vihdoinkin ratkaissut hopeakorujen arvoituksen.
Tutkijat analysoivat hopean sisältämän lyijyn isotooppeja, jotka kertovat metallin maantieteellisestä esiintymisestä, ja saivat selville, että hopea oli peräisin Kykladien saariryhmältä Egeanmereltä.
Armringarna utgör det största enskilda silverfyndet från det gamla Egypten.
Valtio toi hopeaa
Hetepheres oli Egyptin mahtavimpia kuningattaria. Hänen miehensä oli pyramidien rakennuttamisen uranuurtaja farao Sneferu, ja hänen poikansa Khufu, joka tunnetaan myös nimellä Kheops, rakennutti Gizaan kuuluisan suuren pyramidin.
Nyt kuningattaren rannerengas ravistelee käsityksiä Egyptin varhaisesta historiasta.
”Kauppasuhteet yhdistivät Egyptiä ja Kreikkaa paljon aiemmin kuin on tiedetty”, tutkimukseen osallistunut australialainen arkeologi Karin Sowada toteaa.
Hänen mukaansa Egyptin valtio harjoitti eliitille suunnatun tavaran tuontia. Kauppaa käytiin nykyisessä Libanonissa sijainneen muinaisen Bybloksen kauppapaikan välityksellä.
Byblos ”hankki hopean, jota Egyptin valtio osti siltä”, Sowada kertoi Australian yleisradio ABC:lle.
Rannerenkaat tarjoavat näin tutkijoille arvokasta tietoa vanhan valtakunnan ja Egyptin ensimmäisen suuruuden ajan oloista – ajasta, jolloin rakennettiin muun muassa Gizan suuret pyramidit.
”Rannerenkaat lisäävät ymmärrystämme paitsi tuolloin käytetyistä metallin työstämisen tekniikoista, myös silloisista kaupan verkostoista – ja tämä tieto avartaa edelleen näkemystä Egyptin valtion synnystä”, Sowada toteaa.