Brittiläinen egyptologi Sir Flinders Petrie avasi vuonna 1900 Abydoksen muinaisessa kaupungissa valtavan Y-kirjaimella merkityn haudan, ja hän oli heti varma, että se kuului aiemmin tuntemattomalle faraolle.
Hautamonumentin kaiverrus kuitenkin paljasti, että hauta oli tehty Merneith-nimiselle naiselle. Hänet tunnistettiin myöhemmin ensimmäisen dynastian neljännen faraon Djetin vaimoksi.
Mutta oliko Merneith itse farao? Tämä kysymys on askarruttanut tutkijoita Petrien ajoista lähtien. Nyt uusi löytö voi auttaa ratkaisemaan mysteerin.
Uuden löydön teki egyptiläisten, saksalaisten ja itävaltalaisten arkeologien ryhmä, ja se koostui sadoista sinetöidyistä viiniruukuista, jotka oli kätketty Merneithin hautakompleksiin.
Analyysit viittasivat jopa siihen, että osassa ruukuista olisi yhä viiniä, mutta yhtä tärkeää on, että löytö tarjoaa uutta tietoa mahtavan kuningattaren asemasta.
Viinilahjat viittaavat faraon asemaan
Tutkijat ovat jo pitkään tienneet, että Merneith otti vallan miehensä kuoltua noin vuonna 3 000 eaa.
Epäselvää on kuitenkin ollut se, oliko kuningatar asetettu vain sijaishallitsijaksi siihen asti, kunnes hänen poikansa Den oli tarpeeksi vanha tullakseen faraoksi, vai oliko hän itse varsinainen farao.
Pylväs Merneith-nimineen osoitti arkeologeille, että majesteettinen hauta kuului kuningattarelle. Nimi esiintyy myös useissa Egyptin ensimmäisten faraoiden muinaisissa luetteloissa.
Vanhan valtakunnan aikaiset kirjoitukset tukevat kuitenkin oletusta, että Merneith hallitsi itse Egyptiä faraona. Hänen nimensä on esimerkiksi niin sanotussa Palermon kivessä, jossa luetellaan Egyptin varhaisimmat faraot.
Merneith mainitaan myös sinetissä, jossa on luettelo faraoista. Sinetti löydettiin hänen poikansa Densin haudasta.
Arkeologit uskovat, että runsaat hautalahjat viiniruukkuineen, jotka Egyptin matkailu- ja antiikkiministeriön lehdistötiedote mukaan on nyt löydetty Merneithin haudasta, vahvistavat olettamusta, että Merneith hallitsi varsinaisena faraona.
Tätä tukevat haudasta löydetyt uudet kirjoitukset.
"Kaiverrukset kertovat, että kuningatar oli korkeassa asemassa, sillä hän oli vastuussa keskushallinnosta", sanoi Dietrich Rau, Saksan arkeologisen instituutin johtaja.
Uudet löydöt viittaavat siis siihen, että Merneith hallitsi tosiasiassa faraona eli hän oli todennäköisesti Egyptin ja tunnetun historian ensimmäinen naishallitsija.