Hauta-annit kertovat vauraudesta
Tutkijapari tutki ruukkuhautoja 68 paikassa Egyptissä ja tuli siihen tulokseen, että myös yläluokan lapsia haudattiin suuriin keraamisiin ruukkuihin.
Kuvernööri Ima-Pepiksen haudassa oli esimerkiksi ruukku, jossa oli pikkuvauvan jäännökset. Ilmeisesti lapsi oli hänen poikansa.
Lapsella oli haudassa mukana kullalla päällystetyt helmet.
Muista hautaruukuista löytyi esimerkiksi norsunluuta ja kalliita kankaita – eli arvokkaita ylellisyystavaroita, joihin tavallisella egyptiläisellä työläisellä tai maanviljelijällä ei olisi ollut varaa.
Suuri symboliarvo
Monella ei ollut varaa edes ruukkuun, vaan useimmat ihmiset ilmeisesti haudattiin pelkässä käärinliinassa.
Tutkijat päättelivätkin, että ruukkuja ei käytetty vain siksi, että ne olivat halpoja, vaan niitä pidettiin arvokkaina esineinä ja niillä oli symboliarvo: ruukut symboloivat kohtua ja valmistivat vainajaa jälleensyntymiseen.
Ruukkuhautaukset on ilmeisesti omaksuttu jostakin vieraasta kulttuurista.
Kolme pikakysymystä...
Ronika Power
Bioarkeologi ja egyptologi, Macquarien yliopisto, Sydney
- Miten kattava tutkimuksenne on? Tutkimme kaikkiaan 1 809 lasten hautaa ajalta 3300–1650 eaa. 746 lasta oli haudattu jonkinlaisiin arkkuihin ja 329 ruukkuihin.
- Miksi vauraat vanhemmat eivät järjestäneet lapsilleen näyttävämpiä hautajaisia? Syitä voi olla monia, mutta ehkä tärkein syy on yksinkertaisesti se, että ruukut sopivat niin hyvin vainajien hautaamiseen. Lisäksi uskomme, että ruukuilla oli symbolinen merkitys, kun lapset haudattiin johonkin ”kotoiseen” eli suureen kotoa tuotuun ruukkuun. Ruukku sai uuden elämän, kuten egyptiläisten käsityksen mukaan kuolleetkin saivat.
- Oliko ruukkuhautaus egyptiläinen ilmiö? Ruukkuja on käytetty myös Levantissa (Syyria ja Libanon) jo 6 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Myös Balkanilla, Kaukasuksella ja Afrikassa vainajia on haudattu ruukuissa.