New Yorkin yliopiston arkeologiryhmä teki muinaisessa Abydosin kaupungissa Ramesses II:n temppelin läheltä ällistyttävän löydön – hiekan seasta paljastui yli kaksituhatta muumioitua pässin päätä.
Arkeologit ovat ajoittaneet löydön Ptolemaiosten valtakaudelle eli vuosille 332–30 eaa., mutta eläintenpäiden uskotaan olleen itse asiassa uhrilahjoja farao Ramesses II:lle.
Ramesses II hallitsi vuosina 1279–1213 eaa., ja löytö viittaakin siihen, että faraota on pidetty jumalallisena hahmona vielä tuhat vuotta kuolemansa jälkeenkin.
Ramesses II:ta palvottiin kuolemansa jälkeenkin
Egyptiä 66 vuotta hallinnut Ramesses II, joka tunnetaan myös Ramesses Suurena, oli yksi maan pisimpään hallinneita ja menestyksekkäimpiä faraoita. Hänet tunnetaan paitsi voitokkaista sotaretkistään ja rauhansopimuksen aikaansaamisesta heettien kanssa kahdensadan vuoden sotimisen ja kiistelyn jälkeen, myös lukuisista merkittävistä, upeista rakennuksista sekä ennen kaikkea Egyptin johdattamisesta vaurauden ja kukoistuksen kauteen.
Mikäli kaikki 2 000 pässiä on uhrattu samanaikaisesti, kyseessä on yksi suurimmista Egyptin historiassa tunnetuista eläinuhreista.
Egyptiläisen mytologian mukaan farao oli jumala Horuksen inkarnaatio, ja häntä palvottiin sekä hänen elinaikanaan että usein myös kuolemansa jälkeen. On kuitenkin varsin poikkeuksellista, että tiettyä faraota on palvottu näin kauan hallitsijakautensa jälkeen.
Arkeologien mukaan tämä kertoo siitä, miten valtavasti Ramesses II:ta kunnioitettiin Egyptissä – esimerkiksi myös kaikki häntä seuranneet faraot viittasivat häneen ”suurena esi-isänänään”.
Kaivauksia johtaneen Sameh Iskandarin mukaan löytö viittaa mahdollisesti suoranaiseen Ramesses II:n kulttiin, joka oli edelleen vahvasti voimissaan tuhat vuotta faraon kuoleman jälkeen.
Pässi oli muinaisessa Egyptissä tärkeä vallan ja hedelmällisyyden symboli, ja se yhdistettiin moniin egyptiläisten jumaliin, muun muassa Khnumiin, jolle kuvattiin pässin pää ja ihmisen vartalo. Khnumia pidettiin Niilin lähteen jumalana, ja egyptiläisen mytologian mukaan hän loi kaikki ihmislapset savesta ja laittoi nämä sen jälkeen odottavien äitien vatsoihin.
Vuohet ja pässit muumioitiin muinaisessa Egyptissä tyypillisesti niin, että niiden sarvet jäivät näkyviin.
Pässejä uhrattiin ja muumioitiin usein juuri Khnumille viljelysmaiden tai ihmisten hedelmällisyyden parantamisen toivossa. Egyptiläiset eivät olleet kuitenkaan turhan tarkkoja siitä mille jumalalle mitäkin uhrilahjoja osoitettiin, ja onkin täysin mahdollista, että pässit on uhrattu juuri Ramesses II:lle, koska ne löytyivät hänen temppelistään.
Palatsi muuttaa näkemystä muinaisesta kaupungista
Pässien kallot eivät olleet suinkaan ainoa alueelta tehty löytö. Temppelin pohjoisosasta vastikään löytyneellä varastoalueella oli runsaasti muitakin muumioituja eläimiä, muun muassa vuohia, koiria, lehmiä, gaselleja ja mangusteja. Eläimet on todennäköisesti niin ikään uhrattu faraolle.
Arkeologit löysivät myös vanhan palatsin rauniot. Palatsin seinät olivat viiden metrin paksuiset, ja sen uskotaan olevan noin vuodelta 2000 eaa. Tutkijoiden mukaan löytö voi muuttaa käsityksiä Abydosin muinaisesta kaupungista, joka sijaitsee 435 kilometriä Kairosta etelään.
Kaupunki tunnetaan muun muassa Ramesseksen isälle ja edeltäjälle Seti I:lle pyhitetystä temppelistä, ja se oli myös monien aiempien faraoiden hautapaikka. Suuri palatsialue viittaa kuitenkin siihen, että kaupunki on ollut tähän asti oletettua huomattavasti merkittävämpi.
Seti I:n suuri tempeli Abydoksessa on vaikuttava näky yhä 3 000 vuotta rakentamisensa jälkeenkin.