A. Deblauwe & M. Wetzel/Amarna Project
Kasvain hampaineen

Egyptiläisestä muumiosta löytyi harvinainen kasvain hampaineen

Tutkijat ovat löytäneet 3 000 vuotta vanhasta muumioituneesta naisesta suuren kasvaimen, joka on maailman ensimmäinen laatuaan. Hautakammiosta selvisi jopa se, miten nuori nainen yritti suojautua kasvaimelta.

Niilin rannalla sijaitsevasta Amarnan kaupungista on löydetty hautakammiosta merkittävä esimerkki harvinaisesta kystisestä teratooma-kasvaimesta, joka kiinnittyy erityisesti nuorten naisten munasarjoihin.

Kasvain oli 3 000 vuotta vanhan muumioituneen naisen kohdussa. Se oli kasvanut viinirypäleen kokoiseksi ja kehittänyt jopa kaksi hammasta.

Tämä on vasta viides kerta, kun arkeologit ovat löytäneet esihistoriallisen kystisen teratooman, ja ensimmäinen kerta, kun hautakammiosta löytyi merkkejä mahdollisesta kokeellisesta hoidosta.

Sukusolut eksyksissä

Kystinen teratooma muodostuu sukusoluista, joista olisi tarkoitus tulla munasoluja tai siittiöitä. Joskus sukusoluista kehittyy sen sijaan lihas-, hius-, iho-, rasva- tai hammaskasvaimia.

Munasarjan kystiset teratoomat ovat yleensä hyvänlaatuisia, mutta kasvaimen repeäminen aiheuttaa tulehduksen, joka vaikeuttaa raskautta ja synnytystä. Siksi munasarjan kasvaimet poistetaan yleensä kirurgisesti.

Vaikka muinaiset egyptiläiset olivat ensimmäisiä maailmassa, jotka tekivät leikkauksia, he eivät tehneet suuria elimistön sisään ulottuvia toimenpiteitä, joita tällaisen kasvaimen poistaminen vaati.

Sen sijaan he turvautuivat taikauskoisiin hoitoihin.

Kasvain hampaineen mustalla pohjalla

Kasvain on maailman vanhin esimerkki teratoomakasvaimesta.

© A. Deblauwe/Amarna Project

Syntymän ja hedelmällisyyden jumalatar

Näin saattaa olla myös tässä tapauksessa, sillä tutkijat löysivät muumion vatsan poikki kohdun lähelle taitetusta vasemmasta kädestä kultasormuksen, jossa oli egyptiläisen jumalattaren Besin kuva.

Bes-jumalatar yhdistettiin synnytykseen ja hedelmällisyyteen, ja tutkijoiden mukaan sormuksen läsnäolo ja sijainti saattoi tarkoittaa, "että nainen vetosi Besiin suojellakseen itseään kivuilta tai muilta oireilta" tai "saadakseen apua yrittäessään tulla raskaaksi ja synnyttää lapsen".

Etelä-Carolinassa sijaitsevan Charleston Collegen bioarkeologi Allison Foley pitää sormusta myös osoituksena siitä, että muinaiset egyptiläiset käyttivät taikauskoisia hoitomuotoja.

Nyt tutkimuksen takana olevat arkeologit toivovat löytävänsä lisää esimerkkejä "maagisesta" lääketieteestä Armanan salaperäisistä haudoista.