Egyptiläinen farao oli ympärileikattu ja hyvähampainen

Tutkijat pääsivät avaamaan viimeisen vielä avaamatta olleen faraon muumion käärinliinat – tosin vain sähköisesti. Tutkimus paljasti Amenhotep-faraosta yhtä ja toista.

Tutkijat pääsivät avaamaan viimeisen vielä avaamatta olleen faraon muumion käärinliinat – tosin vain sähköisesti. Tutkimus paljasti Amenhotep-faraosta yhtä ja toista.

Sahar Saleem/University of Cairo

Farao Amenhotep I:n maalliset jäännökset ovat yksi harvoista egyptiläisistä kuninkaallisista muumioista, jonka käärinliinoja ei ole avattu modernina aikana. Vuonna 2019 asiantuntijat saivat kuitenkin luvan katsoa käärinliinojen taakse, ja nyt he ovat julkaisseet raporttinsa.

Lupa annettiin vain muumion sähköiseen skannaukseen – siinä pelossa, että kukallisten käärinliinojen ja kasvonaamion irrottaminen olisi tuhonnut muumiota peruuttamattomasti.

Tutkijat pystyivät kuitenkin luomaan skannauksen perusteella tarkan 3D-mallin muumiosta. Tutkimus paljasti, että noin 35-vuotias farao oli 169 cm pitkä ja että hänellä oli paremmat hampaat kuin monella aikalaisellaan.

Hänet oli myös ympärileikattu, mikä oli tuohon aikaan Egyptissä tapana. Skannaus paljasti myös, että Amenhotep, joka oli mahtavan soturikuninkaan Ahmosen poika, ei kuollut väkivaltaisesti, sillä luista ei löytynyt siitä merkkejä.

Amenhotepin muumioidut kasvot eivät olleet aivan samalla kohdalla kuin kaunis kuolinnaamio, joka kasvoillaan hänet haudattiin.

© Sahar Saleem/University of Cairo/PA

Käärinliinat avattiin ensimmäisen kerran 500 vuotta kuoleman jälkeen

Amenhotep I kuoli noin vuonna 1504 eaa., mutta hänen käärinliinansa oli avattu ensimmäisen kerran jo 500 vuotta hänen kuolemansa jälkeen, kun hänen hautansa oli ryöstetty ja egyptiläiset papit halusivat siirtää muumion turvallisempaan paikkaan.

”Se, että Amenhotep I:n käärinliinoja ei ollut vielä lainkaan avattu modernilla ajalla, antoi meille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, miten ruumis oli alun perin muumioitu sekä miten papit käsittelivät muumiota ja uusivat muumioinnin satoja vuosia kuoleman jälkeen”, tohtori Sahar Saleem Kairon yliopistosta selittää.