Auringossa kuivatut ruumiit olivat muumioiden edeltäjiä
Adaiman kylän muinaiset asukkaat kuivattivat vainajia hiekassa tuonpuoleista varten. Rituaalista kehittyi vähitellen egyptiläisten tapa palsamoida vainajia.

Ruumiit kuivatettiin kuumassa hiekassa ennen varsinaista hautausta.
Yli 5 000 vuotta sitten kuollut poikavauva oli haudattu pyöreässä saviruukussa.
Pienokaisen ruumis oli aseteltu huolella sikiöasentoon, ja hänen kätensä oli taivutettu niin, että sormet koskettivat suuta.
Vauvan kaulalla oli malakiittikivi, jonka uskottiin suojelevan vainajaa tämä matkalla kuoleman valtakuntaan.
Saviruukku oli laskettu hautaan siten, että vauvan kasvot osoittivat kohti laskevaa aurinkoa ja länttä, jossa muinaiset egyptiläiset uskoivat kuoleman valtakunnan olevan.
Ranskalaiset arkeologit löysivät noin kuuden kuukauden ikäisenä kuolleen poikavauvan muumioituneen ruumiin Luxorin lähistöllä Niilin itärannalla sijainneesta muinaisesta Adaiman kylästä.
Poikavauva oli kuolemansa jälkeen valmisteltu ikuiseen elämään menetelmillä, joista kehittyi myöhemmin faraoiden ajan Egyptissä vallalla ollut tapa palsamoida ruumiita.
Hän on yksi Egyptin varhaisimmista muumioista, ja tutkijoita on kiinnostanut erityisesti se, että hänet muumioitiin ennen hautaamista.
Vauvan ruumis kuivatettiin auringon kuumentamassa hiekassa niin huolella, että se on säilynyt hajoamatta tuhansia vuosia.
Muinaisille egyptiläisille oli tärkeää, että ruumis säilyi, sillä vainajien uskottiin tarvitsevan ruumistaan kuoleman jälkeisessä elämässä.
Adaiman poikavauva ei suinkaan ole alueen ainoa ruumis, joka on haudattu huolella tiettyjä rituaaleja noudattaen.
Ranskan itämaisen arkeologian instituutin arkeologit ovat löytäneet Adaimasta jo yli tuhat lasten hautaa.