Arkeologit ovat tutkineet yli 120 vuoden ajan Abusiria eli Gizan ja Sakkaran niin sanotulla pyramidikentällä sijaitsevaa kuolleiden kaupunkia.
Silmiinpistävien muistomerkkien välissä oleva aavikkomaisemaan kätkeytyy yhä yllätyksiä.
Viimeksi Tšekin egyptologian instituutin arkeologiryhmä Prahan Kaarlen yliopistosta löysi runsaasti koristellun maanalaisen hautakammion. Haudan seinissä olevilla kirjoituksilla on aivan erityinen tarkoitus.
Maanalainen hauta löydettiin Abusirin länsiosasta alueelta, joka toimi korkea-arvoisten virkamiesten ja sotilaiden hautausmaana ensimmäisellä vuosituhannella eaa.
Haudan sarkofagissa makasi Djehutyemhat-nimisen kuninkaallisen kirjurin muumio. Kirjuri, joka oli kuollessaan vain 25-vuotias, eli 500-luvulla eaa. Se oli dramaattinen ajanjakso, sillä persialaiset valloittivat Egyptin vuonna 525 eaa.
Djehutyemhatin lyhyt elämä ei kuitenkaan todennäköisesti ollut kovin dramaattinen.
Tutkijoiden vainajan luista löytämien vaurioiden perusteella kirjuri vietti suurimman osan ajastaan kirjoitustaulujen ääreen kumartuneena.
Osteoporoosin lisäksi analyysi paljasti myös selkärangan vakavia kulumisvaurioita, jotka ovat seurausta istumatyöstä.
Sarkofagia koristaa kuva Imentet-jumalattaresta, jonka tehtäviin kuului tarjota ruokaa ja juomaa vainajille ennen heidän matkaansa manalaan.
Loitsujen piti suojata yleiseltä vaaralta
Hautakammion silmiinpistävin piirre on kuitenkin sen pohjoisseinällä oleva sarja kirjoituksia.
Arkeologit ovat tulkinneet pitkän sarjan loitsuja, joita käytettiin käärmeenpuremilta suojautumiseen.
Kuvissa on myös useita erityisen vaarallisia käärmelajeja.
Varoitus liittyi vaaraan, jonka egyptiläiset kohtasivat usein jokapäiväisessä elämässään.
"Käärmeenpuremat olivat muinaisessa Egyptissä jatkuva huolenaihe, sillä monet kuolivat myrkyllisiin puremiin", arkeologi Miroslav Bárta selitti Newsweek -lehdelle.
Käärmeitä pidettiin kuitenkin myös hautojen suojelijoina. Se rooli niillä on myös Dzehutiemhatin haudassa, jonka sisäänkäyntiin on piirretty käärmeitä, sanoi Renata Landgràfovà, Tšekin Egyptologian instituutin johtaja lehdistötiedotteessa.
Egyptiläiset kirjurit käyttivät harvoin pöytiä. He istuivat ja kirjoittivat kivitaulut sylissään. Asento oli raskas selälle.