5 syytä Egyptin valtakunnan romahdukseen

Kun persialaiskuningas löi egyptiläiset Pelusionissa vuonna 525 eaa., Egyptin mahti oli jo mennyttä. Vuosisatojen koettelemukset olivat pakottaneet entisen suurvallan polvilleen.

Kun persialaiskuningas löi egyptiläiset Pelusionissa vuonna 525 eaa., Egyptin mahti oli jo mennyttä. Vuosisatojen koettelemukset olivat pakottaneet entisen suurvallan polvilleen.

Artefact/Imageselect

Egyptin voidaan katsoa syntyneen, kun kuningas Narmer noin vuonna 2950 eaa. yhdisti valtakunnan. Siitä kehittyi muutamassa vuosisadassa maata halkovan Niilin ja sen mahdollistaman maanviljelyksen ansiosta taloudellinen, kulttuurinen ja ­sotilaallinen suurvalta.

Muinaisen Egyptin asema suurvaltana huipentui niin kutsutun uuden valta­kunnan aikana vuosina 1550–1070 eaa., jolloin siihen kuului suuria maa-alueita muun muassa Lähi-idässä ja etelän suunnassa vauraassa Nubiassa.

Mahtavan julkisivun ­takana valtakunnan perusta alkoi kuitenkin murentua, ja vuonna 525 eaa. Persian kuningas Kambyses II valloitti sotaret­kellään Egyptin. Persialaiset hallitsivat ­Egyptiä vuoteen 332 eaa. asti, jolloin maan valtasi vuorostaan makedonialainen Aleksanteri Suuri.

Sittemmin ammoin niin mahtava Egypti siirtyi vuoroin milloin millekin suur­vallalle, kunnes lopulta vuonna 1953 Egypti irtautui Brittiläisestä imperiumista ja palasi jälleen itsenäisten kansakuntien joukkoon.

JAKAUTUMINEN

1. Murha jakoi valtakunnan

Amenmessestä on hyvin vähän arkeologisia löytöjä.

© Metropolitan Museum of Art/Gift of Miss Helen Miller Gould, 1910

Uuden valtakunnan ­aikaan Egyptiä hallitsivat mahtavat faraot. He käyttivät maallista valtaa ja johtivat armeijaa, mutta heitä ­pidettiin myös jumalten valittuina, joiden tehtävänä oli varmistaa maatin eli maailmanjärjestyksen säilyminen.

Vuonna 1155 eaa. kilpailijat murhasivat farao Ramesses III:n, ja seuranneessa kaaoksessa farao Amenmesse otti vallan osassa Egyptiä. Kansakunta hajaantui ja ajautui sisällissotaan, eikä ­aiempaa voimaa ja yhtenäisyyttä saatu enää palautettua.

NÄLÄNHÄTÄ

2. Ilmastonmuutos romahdutti talouden

Egyptin maatalous ruokki vuoden 1250 eaa. tienoilla noin kolme miljoonaa ihmistä.

Egyptiä halkova Niili antoi vettä ihmisille, eläimille ja kasveille. Maata koetteli kuitenkin vuosina 1250–1100 eaa. pitkä kuivuus, joka laski joen vedenpintaa.

Maatalous näivettyi ja ihmisiä ja eläimiä kuoli nälkään ja janoon, mikä johti epävarmuuteen ja levottomuuksiin.

Ilmastokatastrofi ja sen vakavat taloudelliset seuraukset horjuttivat Egyptiä huomattavasti, ja maa oli vuosisatoja heikossa asemassa ulkomaisiin vihollisiinsa verrattuna.

SURKEAT ASEET

3. Armeija kärsi raudanpuutteesta

Monien vihollisten aseet olivat rautaa, mutta egyptiläisten oli tyytyminen pronssiin.

© Shutterstock

Egypti oli monin tavoin vauras, mutta rautaa sieltä ei saanut. Egyptissä oli joitakin rautaesiintymiä, mutta maassa ei ollut ­teknistä osaamista jalostaa rautamalmia ja valmistaa siitä takomalla esimerkiksi aseita.

Siksi hienoja rautaisia aseita oli vain har­voilla yläluokan edustajilla, ja ne oli usein valmistettu meteoriiteista peräisin olevasta raudasta. Tavallisilla sotilailla oli käytössään vain kuparisia tai pronssisia aseita.

Kun maa juuttui pronssikauteen, egyptiläiset eivät ­pysyneet aseteknologian kehityksessä mukana vaan ­jäivät teknisesti edistyneempiä vihollisiaan heikommiksi. Egyptiläiset oppivat raudanjalostuksen vasta vuoden 664 eaa. jälkeen, mutta silloin maa oli jo romahtamassa.

USKONNOLLINEN LEVOTTOMUUS

4. Usko jumaliin mureni

Ra oli yksi egyptiläisten tärkeimpiä jumalia, mutta valtakunnan viimeisten vuosisatojen aikana uskon yhtenäisyys alkoi horjua.

© The Yorck Project

Usko jumaliin oli aiemmin ­vaikuttanut egyptiläisten koko elämään, mutta taloudellinen alamäki sai kansan kääntämään selkänsä papeille, joiden ei nähty pystyvän lepyttämään jumalia.

Myös usko faraon jumalalliseen asemaan horjui, kun valtataistelut ja hajaannus ­alkoivat rapauttaa hallitsijan ­asemaa. ­Yhteisen uskon murentuessa mureni myös kansakunnan yhtenäisyys.

VAHVAT VIHOLLISET

5. Naapuriin nousi nopeasti uusi suurvalta

Persialaisten kerrotaan voittaneen ratkaisevan taistelun Egyptiä vastaan Pelusionin kaupungissa egyptiläisille pyhien eläinten, kissojen, avulla.

© Artefact/Imageselect

Egyptin heiketessä idässä kasvoi uusi suurvalta. Persialaiset asettuivat 600-luvulla eaa. asumaan Iranin ylängölle, ja vuonna 559 eaa. vallan otti kuningas Kyyros II Suuri.

Hän rakensi vahvan armeijan, jonka ydin oli hänen 10 000 miehen henkivartiokaartinsa, niin kutsutut ”kuolemattomat”. Hän perusti myös suuren ja tehokkaan ratsuväen. Pian ­kasvoi niin Persian pinta-ala kuin vaikutusvaltakin.

Kyyroksen armeija valtasi ensin naapurivaltiot Meedian ja Lyydian ja sitten muun muassa mahtavan Babylonian. ­Vuonna 525 eaa. oli Egyptin vuoro.

Persian valtakunnasta (vihreällä) tuli 500-luvulla eaa. todellinen uhka Egyptille. Ratkaiseva taistelu käytiin Pelusionissa lähellä nykyistä Port Saidia.

Kyyroksen poika Kam­byses II johti suuren armeijan rajalle, ja persialaiset ja egyptiläiset ­ottivat yhteen Pelusionin kaupungin luona. Egyptin armeija tuhoutui, ja niin päättyi muinaisen Egyptin itsenäisyys.