Baskit polveutuvat toistaiseksi tuntemattomasta kansasta, ja heidän kielensä poikkeaa kaikista muista indoeurooppalaisista kielistä.
Baskimaa on pinta-alaltaan pieni, ja siellä on vain muutama miljoona asukasta. Siksi baskien olemassaolo itsenäisenä kansana on ollut uhattuna historian saatossa useita kertoja.
Alueella raivosi vuosikymmenten ajan aseellinen konflikti, joka päättyi rauhaan vain muutama vuosi sitten baskien separatistiliike ETA:n päätettyä laskea aseensa ja lopettaa terrorin.
Samalla päättyi – ainakin toistaiseksi – baskien vuosituhantinen taistelu olemassaolosta. HISTORIA käy seuraavassa läpi baskien historiaa.
Euskara – baskien kieli
Baskimaa on Espanjaan kuuluva autonominen alue Espanjan ja Ranskan rajaseudulla Espanjan pohjoisrannikolla.
Pyreneiden juurella sijaitsevien metsäisten ja vaikeakulkuisten vuorten varjossa asuu 2,2 miljoonaa baskia. Heistä noin 700 000 puhuu baskin kieltä.
Baskeja asuu myös kolmessa Ranskan maakunnassa Pyreneiden vuoriston pohjoispuolella, ja myös Espanjassa Navarran alueella Baskimaan kaakkoispuolella elää suuri baskivähemmistö.
Asuinalueestaan riippumatta baskit ovat monin tavoin ainutlaatuinen kansa.
”He ovat kenties ainoita ihmisiä maailmassa tai ainakin Euroopassa, joiden alkuperä on yhä hämärän peitossa”, ranskalainen tutkija Lewy d’Abartiague kirjoitti baskeista teoksessaan De l’origine des Basques eli ”Baskien alkuperästä” vuodelta 1896.
Yksi suurimmista baskeihin liittyvistä arvoituksista on heidän kielensä. Baskin kieli tai euskara, joksi kieltä baskiksi kutsutaan, on maailman vanhin edelleen puhuttu kieli.
Baskin arvellaan olevan ainoa säilynyt jäänne muinaisesta vaskonilaisesta kieliperheestä, joka katosi indoeurooppalaisten kielten saapuessa Eurooppaan noin 4 500 vuotta sitten.
Vuonna 2021 tutkijat löysivät Navarrassa Pohjois-Espanjassa sijaitsevasta keskiaikaisesta linnasta 2 000 vuotta vanhan pronssikäden, johon on kaiverrettu viisi muinaisen baskilaisen kielen sanaa. Toistaiseksi kielitieteilijät ovat kyenneet kääntämään sanoista vain yhden: sorioneku – baskiksi zorioneku– joka tarkoittaa ”onnekasta”.
Vuonna 1982 baskista tuli ensi kertaa Baskimaan virallinen kieli espanjan rinnalla, ja nykyään sillä annetaan opetusta alueen kouluissa.
Baskin kieli on baskien identiteetin kenties tärkein symboli. Baskilainen kirjailija Arturo Campión ilmaisi asian näin vuonna 1884:
”Euskara on elävä todistaja, joka takaa, ettei kansallista riippumattomuuttamme koskaan poljeta.”
Dna kertoo baskien alkuperästä
Baskeja asuu sekä Espanjassa että Ranskassa, mutta vain Luoteis-Espanjassa heillä on oma autonominen alueensa.
Baskit poikkeavat muista eurooppalaisista, mistä heidän kielensä ja ainutlaatuinen perimänsäkin kertovat. Mistä baskit tulivat, ja kuinka kauan he ovat olleet olemassa omana kansanaan?
Vuonna 1815 espanjalainen historioitsija Juan Bautista de Erro väitti, että baskin kieli – ja siten baskit kansana – olivat yhtä vanhoja kuin koko ihmiskunta. Hänen mukaansa jo Aadam ja Eeva puhuivat baskia Eedenin puutarhassa, ja kun Jumala Raamatun mukaan aiheutti vedenpaisumuksen, baskin kieli säilyi, koska Nooa puhui sitä. Erron mukaan juuri Nooan lapsenlapsi Tubal toi kielen Baskimaahan.
Vuonna 1923 espanjalainen historioitsija Pedro Bosch-Gimpera puolestaan ajoitti baskit varhaiselle kivikaudelle eli aikaan 10 000–11 000 vuotta sitten teoksessaan El problema etnológico vasco y la arqueología eli ”Baskimaan etnologinen ongelma ja arkeologia”.
Ajatus siitä, että baskien juuret juontuvat yli 7 000 vuoden päästä eli ajasta ennen maanviljelyn tuloa Pyreneiden niemimaalle, sai baskien keskuudessa paljon kannatusta.
Teoria kuitenkin kumottiin vuonna 2015. Tuolloin Pohjois-Espanjassa sijaitsevasta Atapuercan luolasta löydettyjen luurankojen genomitutkimus osoitti, että baskien lähimmät esivanhemmat olivat alueella 5 500–3 500 vuotta sitten eläneitä iberialaisia maanviljelijöitä ja metsästäjä-keräilijöitä.
”Baskien kivikautinen alkuperä on myytti, joka ei ole nykyään perusteltavissa (...). Nykybaskien ja varhaisten maanviljelijöiden yhtäläisyydet osoittavat, että baskit ovat eläneet suhteellisen eristyksissä viimeiset 5 000 vuotta mutta eivät paljon pitempään”, José María Bermúdez de Castro toteaa tutkimuksessaan.
Baskien katoamistemppu
Baskimaan metsissä ja vuorilla on tarjolla runsaasti piilopaikkoja, joissa baskit saattoivat odottaa sopivaa hetkeä iskeä vaihtuvien hyökkääjien kimppuun.
Baskeista puhuttiin ensimmäisen kerran omana kansanaan, kun roomalaiset valloittivat Iberian niemimaan viimeisetkin kolkat vuonna 19 eaa. ja päättivät jättää baskit rauhaan.
Roomalaisten tärkein tavoite oli varmistaa vapaa kulku Gallian eli nykyisen Ranskan ja vasta valloitetun Hispanian eli nykyisen Espanjan ja Portugalin välillä. Näin roomalaisvalloitus ei juurikaan vaikuttanut baskien elämään.
Kun Rooman valtakunta romahti noin 400 vuotta myöhemmin, lukuisat kansat yrittivät valloittaa Baskimaan. Ensimmäisenä sitä yrittivät germaaniset visigootit. He hyökkäsivät Espanjaan vuonna 411 mutta eivät onnistuneet valtaamaan Baskimaata.
Baskit vetäytyivät vuorille ja pitivät pintansa lähes kolme vuosisataa, vaikka visigootit valloittivat koko muun Iberian niemimaan.
Vetäytyminen vuorille on strategia, johon baskit ovat turvautuneet kerta toisensa jälkeen: vuorilla he olivat turvassa, ja siellä he pystyivät hyödyntämään paikallistuntemustaan hyökkäävää vihollista vastaan.
Maurit ja frankit havittelivat Baskimaata
Ranskalaiset laativat 1000-luvulla Rolandin laulu -sankarirunon frankkien nöyryyttävästä tappiosta baskeille. Wolfgang von Bibran maalaus (1862–1922).
Vuosina 711–718 Pohjois-Afrikan muslimit eli maurit valloittivat valtaosan Iberian niemimaasta, mutta he eivät koskaan onnistuneet valloittamaan Baskimaata.
15. elokuuta 778 oli frankkien vuoro yrittää.
Frankit asuivat nykyisten Ranskan, Saksan, Belgian ja Alankomaiden alueilla, ja he olivat nykyranskalaisten esivanhempia.
Kuuluisa runoelma Rolandin laulu 1000-luvun lopulta kuvaa frankkien kohtaamista Baskimaan vuoristolaisten kanssa. 4 000 rivin pituista runoelmaa pidetään ranskalaisen kirjallisuuden alkuna. Tuntematon runoilija valitsi sankarirunonsa aiheeksi nöyryyttävän tappion, sillä iskukykyinen frankkiarmeijakaan ei onnistunut lyömään baskeja.
Baskit turvautuivat jälleen muinaiseen väijytysstrategiaansa Roncevaux’n taistelussa, joka käytiin kapeassa vuoristosolassa Pyreneillä: he rynnistivät metsistä ja hyökkäsivät frankkien kimppuun keihäillä ja kivillä. Sitten he katosivat vaikeakulkuisille vuorille, jonne frankit eivät pystyneet heitä seuraamaan.
Baskit surmasivat taistelussa frankkien päällikön kreivi Rolandin sekä useita muita frankkiaatelisia.
Se oli ainoa kerta, kun frankkien kuningas Kaarle Suuri koki tappion pitkän sotilasuransa aikana.
Muslimit hallitsivat Espanjaa vuosisatojen ajan, mutta 700-luvulta lähtien muun muassa frankit olivat uhanneet heidän asemaansa. Granada, muslimien viimeinen linnake Espanjassa, antautui kristityille vuonna 1492 pitkän piirityksen jälkeen.
Granadan kukistuminen merkitsi lähes 800-vuotisen muslimivallan päättymistä Iberian niemimaalla.
Muslimien karkottaminen ei juurikaan hetkauttanut baskeja, jotka olivat koko ajan puolustaneet maataan valloittajilta.
Baskien espanjalaiset naapurit onnistuivat kuitenkin levittämään Baskimaahan kristinuskoa, ja 900-luvulle tultaessa baskit olivat omaksuneet kristinuskon.
Baskien erioikeudet
Vuonna 1512 espanjalaiset valloittivat Baskimaan eteläosan, ja seuraavien vuosisatojen aikana Espanja valloitti koko Baskimaan.
Baskimaan maakunnat kuitenkin erosivat muusta Espanjasta niille myönnettyjen fuerojen eli erioikeuksien vuoksi.
Fuerot olivat paikallisten viranomaisten ja Espanjan hallitsijan välisiä sopimuksia, ja ne muun muassa sallivat baskien säilyttää osia omasta oikeusjärjestelmästään ja takasivat Baskimaalle huomattavan autonomian.
Baskit taistelivat fasismia vastaan
Baskimaan itsenäisyys oli uhattuna, kun Napoleon hyökkäsi Espanjaan vuonna 1808 ja syrjäytti Espanjan kuninkaan.
Napoleonin sotien (1803–1815) jälkeen Espanja joutui hyväksymään useita poliittisia uudistuksia, kuten uuden perustuslain, joka kasvatti keskushallinnon valtaa ja rajoitti Baskimaan kaltaisten alueiden autonomiaa.
Seurauksena oli laajoja levottomuuksia, jotka syöksivät Espanjan sisällissodan kaltaiseen tilaan ja kolmeen niin sanottuun karlistisotaan vuosina 1833–1876.
Sotien nimi viittaa Espanjan kuninkaan poikaan María José Isidro Carlosiin, joka oli Espanjaa vuoteen 1833 saakka hallinneen Ferdinand VII:n veli.
Baskit tukivat Carlosta ja tämän ympärille syntynyttä liikettä, joka edusti perinteistä monarkiaa ja katolista kirkkoa, sillä he uskoivat karlistien voivan paremmin taata heidän vanhojen erioikeuksiensa eli fuerojen säilymisen.
Vastapuolella olivat liberaalit, jotka kannattivat demokratiaa ja halusivat uudistaa Espanjaa. Baskit eivät uskoneet liberaalihallinnon tukevan heitä autonomian laajentamisessa.
Baskien sotilasjohtaja Tomás de Zumalacárregui oli yksi 1800-luvulla käytyjen Espanjan karlistisotien merkittävimmistä kenraaleista. Tässä hänellä on päässään punainen baskeri, josta tuli sittemmin Baskimaan vapaustaistelun symboli.
Karlistisodat päättyivät vuonna 1876 hallituksen voittoon ja karlismin lakkauttamiseen poliittisena liikkeenä.
Baskien itsenäisyystaistelu jatkui kuitenkin hellittämättä.
Varsinainen baskinationalismi syntyi 1800-luvun lopulla, kun Sabino Arana perusti vuonna 1895 Baskimaan kansallismielisen puolueen eli Partido Nacionalista Vascon (PNV).
Arana oli baskinationalisti ja poliittinen ajattelija, joka halusi edistää baskin kieltä ja kulttuuria ja kannatti baskien itsehallintoa.
Baskinationalisti Sabino de Arana suunnitteli Baskimaan lipun, Ikurriñan. Aranan mukaan punainen väri symboloi kansaa, vihreä risti baskien vanhoja lakeja ja valkoinen risti Kristuksen puhtautta.
Arana kuoli vuonna 1903. Myöhemmin PNV:n johtoon valittiin maltillisempi nationalisti José Antonio Aguirre, josta tuli Baskimaan ensimmäinen presidentti, kun alue sai autonomisen alueen aseman vuonna 1936.
”Nationalismimme on oltava yleismaailmallista. Jos haluamme välttää itsekeskeisyyttä ja pikkumaisuutta, itsenäisyystaistelumme ei saa synnyttää epäsopua ihmisten välille.”
Espanjan vastaperustettu demokratia oli jo valmiiksi hyvin riitaisa. Francisco Francon johtamat fasistit ottivat vallan ja syöksivät maan veriseen sisällissotaan 1930-luvun loppupuolella.
Baskimaan hallitus taisteli ankarasti fasisteja vastaan, mutta vuonna 1939 Franco valloitti koko Espanjan.
Samana vuonna Baskimaan itsehallinto lakkautettiin ja alueesta tuli osa fasistista Espanjaa.
Guernica: toisen maailmansodan esinäytös
Guernican pommitus innoitti Picassoa maalaamaan samannimisen taulun.
Maanantaina 26. huhtikuuta 1937 Guernican kaupungissa kajahti ilmahälytys varoitukseksi lähestyvistä viholliskoneista. Muutamaa minuuttia myöhemmin lentokoneet pommittivat kaupungin toria, joka oli täynnä ihmisiä.
Pommit pudotettiin saksalaisista ja italialaisista lentokoneista espanjalaisen kenraali Francisco Francon käskystä. Guernica tunnettiin Espanjan sisällissodan aikana varauksettomasta tuestaan tasavaltalaishallitukselle.
Pommituksen uhrien tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta baskihistorioitsijoiden mukaan kuolonuhreja oli jopa 2 000. 85 prosenttia kaupungista tuhoutui täysin pommituksessa.
Saksalaiset ja italialaiset käyttivät Espanjan sisällissotaa harjoituksena toista maailmansotaa varten. Saksalaisella kenraali Wolfram von Richthofenilla oli tärkeä rooli Guernican tuhoamisessa, ja hän hyödynsi kokemustaan Varsovan pommituksissa vuonna 1939.
Guernican pommitus tuomittiin maailmanlaajuisesti, mutta Franco väitti, ettei hänellä ollut mitään tekemistä iskun kanssa. Guernican kauhut inspiroivat taiteilija Pablo Picassoa maalaamaan kuuluisan teoksensa Guernica, josta on tullut sodan kauhujen symboli.
Maalaus oli tilaustyö Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1937, jonka jälkeen se oli pitkään esillä nykytaiteen museo MOMA:ssa New Yorkissa. Maalaus palautettiin Espanjaan vuonna 1981, ja vuodesta 1992 alkaen se on ollut esillä Madridin Museo Reina Sofíassa.
ETA tappoi 80 ihmistä vuodessa
ETA:n viimeisen mittavan terrori-iskun kohteena vuonna 2006 oli Madridin Barajasin lentokentän pysäköintihalli. Räjähdyksessä kuoli kaksi ja loukkaantui 52 ihmistä.
Franco kohteli erityisen julmasti baskiseparatisteja, joita fasistit pitivät uhkana heidän valta-asemalleen ja Espanjan yhtenäisyydelle. Tuhansia baskiseparatisteja vangittiin, kidutettiin ja teloitettiin sisällissodan jälkeisinä vuosina.
Baskien PNV-puolue vastasi hallituksen vainoihin perustamalla vuonna 1959 separatistiliike Euskadi Ta Askatasunan eli ETA:n.
ETA piti PNV:n poliittista linjaa liian pehmeänä ja turvautui väkivaltaan, murhiin ja kidnappauksiin Baskimaan itsenäisyystaistelun keinoina.
Ensimmäisen salamurhan jälkeen vuonna 1961 ETA murhasi yli 800 ihmistä ja toteutti lukuisia terrori-iskuja Espanjan hallitusta vastaan.
Yllättävää kyllä ETA:n terrori yltyi Francon kuoleman jälkeen vuonna 1975, ja aktiivisimpana aikanaan 1978–1980 ETA murhasi jopa 80 ihmistä vuodessa.
ETA:n terrorin yltyminen 1970-luvun lopulla vaikuttaa ristiriitaiselta, sillä Espanjan perustuslakiuudistus vuonna 1979 kasvatti baskien itsemääräämisoikeutta.
Uudessa perustuslaissa Baskimaa tunnustetaan autonomiseksi alueeksi, jolla on omat instituutionsa ja valtuudet hallinnoida alueen sisäisiä asioita, kuten koulutusta, kulttuuria, terveydenhuoltoa ja verotusta.
ETA toteutti viimeisen salamurhansa vuonna 2010, ja seuraavana vuonna se julisti yksipuolisen tulitauon.
”Itsenäisyys ei ole toteuttamiskelpoinen hanke nykypäivän Euroopassa.” PNV:n johtaja Andoni Ortuzar vuonna 2016
Vuonna 2017 ETA luovutti viranomaisille kolme tonnia räjähteitä, 118 pistoolia ja 25 000 patruunaa, ja seuraavana vuonna järjestö hajosi taisteltuaan puoli vuosisataa aseellisesti Baskimaan itsenäisyyden puolesta.
Tyytyväiset baskit
Baskit tanssivat perinteisissä puvuissaan, joihin kuuluu miehillä punainen baskeri.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että baskit eivät halua irtautua muusta Espanjasta, vaan he ovat varsin tyytyväisiä Espanjan hallituksen heille myöntämään laajaan itsehallintoon.
Joulukuussa 2017 tehty Euskobarómetro-mielipidekyselyn mukaan alle 30 prosenttia baskeista kannatti irtautumista Espanjasta, kun taas 47 prosenttia halusi pysyä osana Espanjaa.
”Itsenäisyys ei ole toteuttamiskelpoinen hanke nykypäivän Euroopassa”, baskien PNV-puolueen johtaja totesi Financial Times -lehdelle vuonna 2016.
Baskimaan viisi erikoisuutta
Esihistoriallisia luolia, jättimäinen museo ja oma pallopeli – Baskimaa tarjoaa runsaasti kokemuksia, jotka ovat yhtä omaleimaisia kuin alueen ihmisetkin.
Pelota – baskien oma pallopeli
Baskit ovat sukupolvien ajan harrastaneet pelota-peliä, jossa pientä, kovaa nahkapalloa lyödään seinää vasten. Pelotaa pelataan pitkänomaisella frontoniksi kutsutulla kentällä, joita on lähes kaikissa Baskimaan kaupungeissa.
Guggenheim – hätkähdyttävä taidemuseo
Bilbaon Guggenheim-museo on yksi maailman tunnetuimmista taidemuseoista. Syinä ovat sekä upea taidekokoelma että arkkitehti Frank Gehryn suunnittelema titaanilevyillä päällystetty modernistinen rakennus.
Bilbao – Casco Viejo
Bilbao on Baskimaan suurin kaupunki. Kaupungin yli 700-vuotiseen historiaan voi parhaiten tutustua viehättävässä Casco Viejon vanhassakaupungissa. Siellä sijaitsee suurin osa Bilbaon historiallisista rakennuksista ja maamerkeistä, kuten vanha Donejakuen katedraali.
Sare – luolakarhujen koti
Saren luolat ovat yksi Baskimaan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Niistä on löydetty jälkiä sekä muinaisista ihmisistä että luolakarhuista. Luolat näyttävät yhä samalta kuin kaksi miljoonaa vuotta sitten.
Chillida – San Sebastianin tuulikammat
”Tuulikammat” ovat rautaveistoksia San Sebastianin kaupungin edustalla avautuvan lahden rannalla. Ne on luonut espanjalais-baskilainen kuvanveistäjä Eduardo Chillida.