7 syytä siihen, että Mesopotamiasta tuli sivistyksen kehto

He rakensivat auringosta kuivatetuista savi­tiilistä valtavia puolustusmuureja vihollisiaan vastaan. Mitä suurempi kaupunki oli, sitä enemmän sillä oli puolustajia, aseita, ruokavarastoja ja muita resursseja.

Suurkaupunkien rakentamisen mahdollisti se, että ruokaa pystyttiin tuottamaan useammalle ihmiselle kuin tarvittiin sen tuottamiseen.

Jo noin vuonna 7500 eaa. sumerilaiset olivat oppineet viljelemään viljaa.

Kun viljelijät alkoivat kaivaa kanavia ja täten kehittivät historian ensimmäiset keinokastelu­järjestelmät, ruuan ylijäämä kasvoi räjähdysmäisesti ja tuhannet ihmiset vapautuivat perustuotannosta muihin ammatteihin.

Kirjoitusta eivät kehittäneet papit eivätkä runoilijat vaan sumerilaiset veronkerääjät.

Kun kaupungeista tuli yhä suurempia, oli keksittävä keino pitää kirjaa kerättävistä veroista.

Virkamiehet alkoivatkin piirtää savitauluille lampaita, vuohia ja viljasäkkejä kuvaavia symboleita.

Vuoden 3300 eaa. tienoilla järjestelmä oli laajentunut noin 700 merkkiin, joista ajan mittaan kehittyi äänteiden symboleita.

Kirjoituksen keksiminen takasi tiedon siirtymisen sukupolvelta toiselle.

Kauppa, verotus ja tiede vaativat paino-, aika- ja etäisyys­mittojen yhtenäistämistä.

Sumerilaiset kehittivät sitä varten 60-kantaisen lukujärjestelmän, jonka perusteella tunti jaetaan vielä nykyäänkin 60 minuuttiin.

Jotta päivistä pystyttiin pitämään lukua, sumerilaiset jakoivat vuoden 12 kuun vaiheeseen ja loivat kalenterin.

Vaikka Mesopotamiassa oli paljon viljaa, siltä puuttui etenkin metalleja. Sumerilaiset kauppiaat perustivat kauppa­reittejä, jotka ulottuivat nykyiseen Afganistaniin, Anatoliaan, Egyptiin ja Arabiaan saakka.

Sumerilaiset ostivat niin kuparia ja kultaa kuin puutavaraa ja graniittiakin ja maksoivat niistä maatalous­tuotteilla.

”Joka surmaa toisen, joutukoon itse surmattavaksi.” Näin selkeän rangaistuksen langetti Ur-Nammun laki murhasta vuoden 2100 eaa. tienoilla.

Ur-Nammu oli Urin kaupungin kuningas. Suureksi kasvaneessa kaupungissa oli säänneltävä asukkaiden käyttäytymistä laein.

Maailman ensimmäinen lakiteksti käsittelee lukuisia asioita toisen miehen orjan kanssa makaamisesta murhiin.

Mesopotamian pohjoisosassa sijaitsevaa Babyloniaa hallitsivat akkadit.

He olivat eläneet sumerilaisten kanssa sovussa vuosisatoja ja omaksuneet heiltä paljon uusia asioita, mutta vuonna 2350 eaa. akkadi­kuningas Sargon alkoi haluta enemmän valtaa.

Hän valloitti etelän sumerilaiset kaupunkivaltiot ja loi siten maailman ensimmäisen imperiumin.