Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

5 syytä umaijadien kalifaatin kaatumiseen

Umaijadien aikana kulttuuri kukoisti muslimikalifaatissa, mutta heidän valtakauttaan kesti vain vajaat sata vuotta.

Shutterstock

Kun islamin perustaja Muhammad kuoli vuonna 632 jaa., hänen sukunsa jatkoi sekä islamin että hänen Arabian niemimaalle valloittamilleen alueille perustamansa valtakunnan johdossa.

Valtakuntaa alettiin kutsua kalifaatiksi, ja ­Muhammadin kaksi appea sekä kaksi vävyä seurasivat toisiaan ensimmäisen, niin kutsutun Rashidun-kalifaatin johtajina.

Valtataistelu Arabian niemimaalla johti viimeisen Rashidun-kalifin murhaan vuonna 656, mistä käynnistyi verinen sisällissota.

Islamilaisen Syyrian kuvernööri, Muawija ibn Abi Sufjan, vannoi kostavansa kalifin kuoleman ja keräsi komentoonsa kymmenientuhansien vahvuiset joukot. Muawija perusti niin kutsutun umaijadien kalifaatin, josta tuli historian suurin kalifaatti.

Muawija teki Damaskoksesta kalifaatin pääkaupungin ja lähetti ­armeijan toisensa perään sotaretkille, osan aina Espanjaan ja Etelä-Ranskaan asti.

Umaijadien aikana otettiin käyttöön yhteinen raha ja isla­milainen arkkitehti kukoisti.

Jerusalemiin rakennettiin Kallio­moskeija paikalle, jossa profeetta Muhammad legendan mukaan oli noussut taivaaseen, ja Damaskokseen rakennettiin vaikut­tava Umaijadi-moskeija bysanttilaisten, persialaisten ja intialaisten osaajien avustuksella.

Umaijadien valtaa kesti kuitenkin vain ­vajaan vuosisadan, minkä jälkeen syntyi uusi kalifaatti.

© Gabagool

1. Armeijat olivat kalliita

Kun umaijadien kalifaatti oli suurimmillaan, se ulottui Intiasta Lähi-idän, ­Arabian niemimaan ja Pohjois-Afrikan­ kautta Atlantin rannikolle ja sen väki­luku oli noin 33 miljoonaa.

Suurin osa sen asukkaista ei ollut muslimeja vaan kristittyjä, juutalaisia sekä erilaisten luonnonuskontojen ­harjoittajia, eikä kalifaatin auttanut muu kuin luottaa kaukaisimpien provinssien johtajiksi asetettujen ­kuvernöörien uskollisuuteen.

Moni heistä alkoi kuitenkin pian haaveilla itsenäisyydestä, ja kalifaatti joutui valloitus­armeijoidensa lisäksi lähettämään joukkoja provinsseihin ­kukistamaan levottomuuksia, mikä rasitti sen taloutta.

2. Kalifi muuttui uskon­johtajasta kuninkaaksi

Muslimien ensimmäiset kalifit tulivat islamin perustajan, profeetta Muhammadin, perhepiiristä, mutta umaijadit kuuluivat toiseen klaaniin. Verisiteen puuttuessa heidän oikeuttaan valtaistuimeen oli vaikea perustella.

Hieman ennen kuolemaansa umaijadien kalifaatin ­perustaja Muawija I vielä vihastutti kaikki kes­kenään kiistelevät lukuisat vastustajansa nimittämällä ­poikansa uudeksi kalifiksi ja sivuuttamalla näin aiemman valintamenettelyn, jonka mukaan islamin mahtavimmat miehet olivat aina yhdessä päättäneet uudesta kalifista.

Aluksi ­perinnölliseksi monarkiaksi muuttuneen umaijadien ­kalifaatin armeija oli niin vahva, että levot­tomuudet ­voitiin tukahduttaa, mutta tyytymättömyys jäi kytemään ja toimi vastustajia yhdistävänä tekijänä.

© Imageselect

3. Korkeat verot herättivät närää

Kalifaatissa muiden kuin islaminuskoisten oli maksettava lisäveroa, mikä sai monet kääntymään muslimiksi. Se oli myös ollut veron alkuperäinen tarkoitus.

Umaijadien lukuisat sotaretket kävivät kuitenkin niin kalliiksi, että monet kalifit vaativat myös käännynnäisiltä yhä lisäveroa varmistaakseen jatkuvan rahavirran valtionkassaan.

Se herätti valtavasti närää valtakunnassa. ­

Persialaiset ja muut käännynnäiset eivät myöskään voineet luoda uraa kalifaatin armeijassa tai nousta ­merkittäviin asemiin sen hallinnossa, mikä lisäsi entisestään umaijadeja kohtaan tunnettua katkeruutta.

4. Sisällissodat heikensivät valtiota

Umaijadit joutuivat 89 vuoden aikana käymään kolme sisällissotaa. Ensimmäinen nosti heidät valtaan vuonna 661, ja toinen (680–692) ravisutti nykyisten Irakin ja Saudi-Arabian alueita.

Yksi sen taisteluista käytiin Karbalassa, ja siinä kuoli muun muassa umaijadien vastustajiin kuulunut profeetta Muhammadin lapsenlapsi ­Husain ibn Ali.

Kolmas ja viimeinen sisällissota (744–750) ­hajotti umaijadien vallan. Kaikki kolme sisällis­sotaa syttyivät kalifin kuoleman jälkeen.

Abd-ar-Rahman III, the Emir and Caliph of Córdoba

Umaijadien viimeinen prinssi perusti oman valtakuntansa Espanjaan.

© Universal History Archive/Getty Images

5. Vahva kenraali kokosi viholliset vallankumoukseen

Vuonna 747 persialainen kenraali Abu Muslim alkoi koota armeijaa umaijadeja vastaan. Kerrotaan, että hän lupasi kaikille kaataa umaijadit mutta ei sanonut sanaakaan siitä, ketkä nousisivat ­valtaan heidän jälkeensä.

Se toimi, ja vuonna 750 hän kukisti ­kymmentuhatpäiseksi kasvaneen ­armeijansa avulla viimeisen umaijadikalifin armeijan Zabjoella Irakissa, ja kaikki umaijadijohtajat teloitettiin.

Vain yksi prinssi pääsi pakenemaan Espanjaan, missä hänen sukunsa hallitsi seuraavien lähes kolmensadan vuoden ajan ­islamilaista Córdobaa.

Lähi-idässä vallan ottivat abbasidit, jotka mur­hauttivat varmuuden vuoksi kenraali Abu Muslimin ja hallitsivat kalifaattia seuraavat 500 vuotta.

Lue myös:

Uskontojen historia

Mihin profeetta Muhammad on haudattu?

2 minuuttia
Sivilisaatiot

Haaremin salaisuudet

23 minuuttia
Sivilisaatiot

Arojen ryöstelijöistä tuli tsaarin uskollisia sotilaita

3 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota