Suurvallan ja sen naapureiden väliset epäonnistuneet sitoumukset voivat johtaa kohtuuttomiin muutoksiin. Ilmastonmuutos voi venyttää maapallon resursseja ja aiheuttaa elintarvikepulaa. Loputtomat sodatkin voivat hitaasti rapauttaa suurvallan mainetta.
Kurkistamme historiaan ymmärtääkseen, miksi menneisyyden imperiumit ajautuivat hajoamiseen ja rappeutumiseen.
Lue lisää, niin opit uutta nykyhetkestä menneisyyden esimerkkien valossa.
1. Kansainvaellukset
Visigoottien päällikkö Alarik joukkoineen tuhosi Roomaa kolmen päivän ajan.
Germaanit toivat tuhon Roomaan
300-luvulla Rooman rajoille saapui valtavia määriä ihmisiä. Suurin osa heistä oli germaaneja, jotka olivat lähteneet pakoon noihin aikoihin Keski-Aasian aroilta vyöryviä ja Eurooppaan hyökkäileviä hunneja.
Roomalaiset värväsivät germaaneja esimerkiksi puolustamaan valtakuntansa rajoja lupaamalla näille ruokaa ja maata. Jotkut germaanit etenivät korkeisiin asemiin, kuten armeijan päälliköiksi.
Roomalaiset kuitenkin usein pettivät lupauksensa, mikä kiristi germaanien ja roomalaisten välejä ja sai germaanit nousemaan kapinaan. Esimerkiksi visigoottien kuningas Alarik hävitti Rooman kaupunkia vuonna 410.
Rooma oli 400-luvulla niin sisäisten kiistojen heikentämä, ettei se enää pystynyt torjumaan ulkoisia uhkia, ja vuonna 476 Rooman valtakunta romahti.
2. Ilmastonmuutos
Mayojen rakennusten rauniot kertovat laajasta matematiikan ja geometrian tuntemuksesta.
Kuivuus tuhosi mayavaltakunnan
Mayat loivat vuosina 200–900 Väli-Amerikkaan vertaansa vailla olevan kulttuurin, jossa taide, arkkitehtuuri, matematiikka ja tähtitiede kukoistivat. Valtakunnassa oli suuria, jopa 10 000 asukkaan kaupunkeja.
Vuosina 850–1000 mayat kuitenkin hylkäsivät kulttuurinsa ydinalueen ja valtakunta näivettyi. Tutkijat uskovat sen johtuneen ilmastonmuutoksesta.
Chichancanabjärven pohjalla olevat mineraaliesiintymät paljastavat, että noina vuosina valtakuntaa koetteli pitkittynyt kuivuus.
Kuivuutta oli edeltänyt suuri väestönkasvu. Turvatakseen ruuansaannin mayat kaatoivat puita viljelymaiden tieltä, ja lisäksi he joutuivat tyhjentämään vesivarastonsa.
Seuraukset olivat katastrofaaliset. Noin sadassa vuodessa ravintopula sai kulttuurin romahtamaan ja henkiin jääneet hylkäämään kaupungit.
3. Sisällissodat
Konstantinopolin paksut muurit pitivät viholliset loitolla, mutta Bysantti hajosi lopulta sisäisiin kiistoihin.
Valtataistelut nakersivat Bysanttia sisältä
Keisari Konstantinus Suuri muutti vuonna 330 Rooman valtakunnan pääkaupungin Roomasta Byzantioniin Balkanin niemimaalle.
Seuraavina vuosisatoina Bysantin valtakunta kasvoi, kunnes se oli 1000-luvun puolivälissä Euroopan vaurain ja vahvin sotilasmahti.
Sen jälkeen valtakunta alkoi kuitenkin vähitellen murentua, ja viimeisinä vuosisatoina sitä heikensivät keskenään kilpailevien sukujen väliset sisäiset kiistat. Vuosina 1071–1081 Bysantissa käytiin kahdeksan sisällissotaa.
Vuonna 1203 kilpailevat osapuolet toivat eurooppalaisten ristiritareiden armeijan mukaan kiistoihin. Ristiritarien päästyä Konstantinopoliin vuonna 1204 he kuitenkin ryöstivät ja polttivat kaupungin – eikä valtakunta koskaan toipunut.
Bysantin valtakunta heikkeni nopeasti, kunnes jäljellä oli enää Konstantinopoli, jonka ottomaanit valloittivat vuonna 1453.
4. Pitkittyneet sodat
Vietnamin sissit piiloutuivat viholliselta maanalaisiin tunneleihin.
Sissit väsyttivät suurvallan
Toisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1945 Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat maailman herruudesta.
Voimia koeteltiin strategisesti tärkeissä polttopisteissä, kuten jakautuneessa Vietnamissa. Neuvostoliitto tuki kommunistista Pohjois-Vietnamia, Yhdysvallat Etelä-Vietnamia.
Vuonna 1954 Yhdysvallat lähetti Vietnamiin 685 sotilaallista neuvonantajaa. 14 vuoden päästä verisessä Vietnamin sodassa taisteli jo 550 000 yhdysvaltalaista.
Yhdysvaltalaiset eivät pärjänneet ovelille, paikalliset olot tunteville Vietkongin sisseille. 20 vuoden sodan jälkeen vuonna 1975 maailman suurin sotilasmahti joutui luovuttamaan.
Sodassa oli kuollut 58 281 yhdysvaltalaista, ja inhimilliset ja taloudelliset tappiot olivat valtavat. Tappio heikensi Yhdysvaltojen asemaa suurvaltana.
5. Terveysuhat
Tšernobylin raivaustöihin osallistuneet palkittiin mitaleilla. Monet heistä kuolivat pian sen jälkeen.
Ydinräjähdys vauhditti Neuvostoliiton loppua
Lauantaina 26. huhtikuuta 1986 kello 1.23 yöllä reaktori räjähti Tšernobylin ydinvoimalassa Ukrainassa, joka oli tuolloin osa Neuvostoliittoa. Räjähdys levitti 400 kertaa enemmän radioaktiivista säteilyä kuin Hiroshiman pommi.
Onnettomuuden kuolonuhrien määrä on kiistanalainen; arviot vaihtelevat välillä 4 000–66 000.
Neuvostoliitosta tuli yksi räjähdyksen uhri. Hallituksen salailu pahensi katastrofia; esimerkiksi lähiseudun ihmiset evakuoitiin vasta yli vuorokauden päästä.
Tämän vuoksi väestö menetti luottamuksensa valtion kykyyn huolehtia kansalaistensa terveydestä ja hyvinvoinnista. Se oli yksi syy Neuvostoliiton romahtamiseen kolme vuotta myöhemmin.
