Percevalin murha

Vitkastelu maksoi pääministerin hengen

Aurinkoisena toukokuun iltapäivänä vuonna 1812 Britannian pääministeri Spencer Perceval päätti kävellä parlamenttiin sen sijaan, että olisi mennyt vaunuilla kuten yleensä. Se oli kohtalokas virhe.

Aurinkoisena toukokuun iltapäivänä vuonna 1812 Britannian pääministeri Spencer Perceval päätti kävellä parlamenttiin sen sijaan, että olisi mennyt vaunuilla kuten yleensä. Se oli kohtalokas virhe.

Historical Images Archive/Imageselect

Kevät 1812 oli ollut poikkeuksellisen sateinen ja kylmä, mutta 11. toukokuuta paistoi vihdoin aurinko. Niinpä Britannian pääministeri Spencer Perceval päätti kävellä lyhyen matkan virka-asunnostaan Downing Street 10:stä parlamenttiin.

Täsmällisyys ei kuitenkaan ollut pääministerin vahvuus, ja hän saapui parlamenttiin vasta kello 17.15 eli 45 minuuttia istunnon alkamisen jälkeen. Perceval riisui nopeasti päällysvaatteensa ihmisiä kuhisevassa aulatilassa ja valmistautui kohtaamaan kollegoidensa katseet alahuoneen istuntosalissa.

Pääministerin myöhästyminen ei kuitenkaan pelkästään harmittanut hänen kollegoitaan. Se osoittautui kohtalokkaaksi.

Tappaja ampui lähietäisyydeltä

Percevalin harppoessa kohti istuntosalin ovea tuntematon mies lähestyi häntä rauhallisin askelin. Yhtäkkiä mies suuntasi pistoolin kohti pääministerin rintaa ja veti liipaisimesta.

Laukauksen ääni sai kaikki paikalla olijat vaikenemaan, ja he näkivät, miten Perceval huojui edestakaisin ja kaatui sitten mahalleen. ”Minut on murhattu”, todistaja kertoi Percevalin huokaisseen juuri ennen kuin tämän kasvot osuivat lattiaan.

”Minut on murhattu.” Spencer Perceval, Britannian pääministeri, 1812

Parlamentin jäsenet Francis Phillips ja William Smith nostivat Percevalin lattialta ja kantoivat hänet puhemiehen yksityistiloihin.

Smith näki Percevalin olevan kalmankalpea ja veren valuvan tämän suupielistä. ”Muutama kouristus, jotka kestivät ehkä kolme tai neljä sekuntia, sekä lähes huomaamaton pulssi olivat ainoat elonmerkit", Smith totesi myöhemmin. Paikalle hälytetty lääkäri vahvisti Smithin pelot todeksi. Perceval oli kuollut.

”Se on tuo mies”, joku huusi. Asianajaja Henry Burgess, joka sattui olemaan aulassa ampumisen aikana, tarttui ampujan käsivarteen ja riuhtaisi yhä kuuman aseen tämän kädestä. Mies hikoili voimakkaasti mutta ei kamppailut vastaan.

”Hiiri olisi voinut pidätellä häntä ompelulangalla”, Burgess kertoi myöhemmin.

Parlamentissa kajahti laukaus

Percevalin murha
© Historical Images Archive/Imageselect

Britannian pääministeri Spencer Percevalia oli juuri ammuttu. Parlamenttirakennuksessa olleet silminnäkijät kiiruhtivat apuun.

Perceval taisteli hengestään

Kuula tunkeutui Percevalin vasempaan kylkeen neljännen kylkiluun alle. Pääministeri teki kuolemaa jo ennen kaatumistaan lattialle.

Paikallaolijat kiiruhtivat apuun

Aatelinen Francis Phillips käänsi Percevalin ympäri parlamentin jäsenen William Smithin katsellessa. Yhdessä he kantoivat pääministerin läheiseen huoneeseen.

Vartija tunnisti tappajan

Ovella istunut vartija pomppasi pystyyn kuullessaan laukauksen. ”Se on tuo mies”, hän huusi osoittaen John Bellinghamia.

Murha synnytti paniikin

Parlamentissa levisi paniikki. Ajat olivat levottomat, sillä Britannia soti jo yhdeksättä vuotta Napoleonin Ranskaa vastaan. Lisäksi harmia aiheuttivat niin sanotut luddiitit, jotka vastustivat viime vuosina vauhdittunutta ja perinteisiä käsityöläisammatteja uhkaavaa teollistumista.

Luddiitit olivat vain muutamaa päivää aiemmin tappaneet yorkshirelaisen tehtailijan, ja kaikki pelkäsivät, että Percevalin murha merkitsi vallankaappausta.

”Koen, että minulla oli riittävät perusteet tehdä mitä tein.” John Bellingham, 1812

Murhaaja – keski-ikäinen perheenisä ja kauppias John Bellingham – sai pelot kuitenkin laantumaan. Hänen motiivinsa oli puhtaasti henkilökohtainen.

Hänet oli kahdeksan vuotta aikaisemmin pidätetty byrokratian kiemuroiden vuoksi työmatkalla Venäjällä. Pidätys oli maksanut hänelle tukun ruplia, eivätkä yritykset saada apua brittiläisiltä diplomaateilta tai poliitikoilta olleet tuottaneet tulosta. Viimeisenä keinonaan Bellingham päätti murhata pääministerin.

Kuulusteluissa Bellingham ei osoittanut katumusta. Päinvastoin. ”Koen, että minulla oli riittävät perusteet tehdä mitä tein”, hän lausui.

John Bellingham

Murhan aikaisten pamflettien mukaan John Bellingham virui venäläisessä vankilassa kokonaisen vuoden.

© Charles Squire, Printer

Tunnustus varmisti nopean oikeudenkäynnin ja tuomion. Bellingham teloitettiin 18. toukokuuta, vain viikko murhan jälkeen.

Tuomioistuimen asiakirjoista käy ilmi, että Perceval olisi saattanut selvitä elossa, jos hän olisi saapunut istuntoon ajoissa. Bellingham näet saapui parlamenttitalolle vasta kello 17:n aikaan eli puolisen tuntia sen jälkeen, kun Percevalin istunnon oli ollut määrä alkaa.

Murha ikuisti Percevalin nimen historiaan. Hän on yhä ainoa Britannian pääministeri, joka on murhattu virantoimituksessa.