Terrori-isku: Pariisi on ollut aina terrorin kohteena

AIKAJANA: Perjantain terrori-isku Pariisiin ei ole ainutlaatuinen, sillä Ranskan pääkaupunki on joutunut usein veristen iskujen kohteeksi. Vuosien varrella on ilmaantunut lukuisia fanaatikkoja, jotka ovat halunneet jättää veriset jälkensä historiaan.

1800: Rojalistit

Chouaaneiksi kutsuttu vastarintaryhmä yritti joulukuussa 1800 tappaa Ranskan ensimmäisen konsulin Napoleon Bonaparten.

Chouaanit halusivat palauttaa monarkian, joka oli lakkautettu Ranskan vallankumouksen aikana vuonna 1789, ja he pitivät Napoleonia vakavana uhkana hankkeelleen. Kun Napoleon oli matkalla oopperaan vaunuillaan, hänen reitillään räjähti suuri tynnyri täynnä ruutia ja raudankappaleita.

Napoleon selvisi vammoitta, mutta räjähdys tappoi kahdeksan henkilöä ja haavoitti 60:ta.

1835: Tasavaltalaiset

Pikkurikollinen Giuseppe Mario Fieschi ja hänen kumppaninsa Pierre Morey päättivät vuonna 1831 murhata Ranskan kuningas Ludvig Filip I:n. Aseeksi he valitsivat kotitekoisen konekiväärin, joka oli rakennettu liittämällä yhteen 25 kivääriä.

Kun kuningas heinäkuussa 1835 ylitti Pariisissa sijaitsevan Boulevard du Templen kulkueen aikana, Fieschi laukaisi superaseensa osuen suurin piirtein kaikkiin muihin paitsi kuninkaaseen. Uhrien joukossa oli 18 sotilasta. Myös Fieschi itse haavoittui vakavasti.

Kun Fieschi toipui vammoistaan, hänet teloitettiin giljotiinilla.

1894: Anarkistit

Helmikuussa 1894 anarkisti Émile Henry räjäytti pommin pariisilaisen rautatieaseman kahvilassa kostaakseen toisen anarkistin teloituksen. Tämä oli vuotta aiemmin tehnyt pommi-iskun poliitikkoja vastaan. Kahvilaiskussa kuoli yksi ihminen ja haavoittui 20.

Iskua seuranneessa oikeudenkäynnissä Henry ilmoittautui myös useiden muiden Pariisissa tehtyjen pommi-iskujen tekijäksi. Joukossa oli muun muassa vuoden 1892 isku, jossa oli kuollut viisi poliisia. Henry teloitettiin giljotiinilla toukokuussa 1894. Hänen viimeiset sanansa olivat “Olkaa rohkeita, toverit! Eläköön anarkismi!”

1935–37: Fasistit

Fasistinen ja antikommunistinen La Cagoule -ryhmä kylvi kauhua sekä Pariisiin että muihin ranskalaisiin suurkaupunkeihin useilla pommi-iskuilla ja vasemmistosiiven poliitikkojen salamurhilla.

La Cagoule murhasi muun muassa neuvostoliittolaisen journalistin ja taloustieteilijän Dimitri Navašinin ja kaksi sosialistia, Nello ja Carlo Rossellin. Jotkut historioitsijat uskovat, että Rossellin veljekset murhattiin Italian fasistijohtajan Benito Mussolinin suorasta käskystä.

Marraskuussa 1937 ryhmään soluttautui poliisi, ja se hajotettiin, kun se oli suunnittelemassa Ranskan hallituksen syöksemistä vallasta.

1950–60-luku: Algerian kansallinen vapautusarmeija ALN

1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla sotilaallinen Algerian kansallisen vapautusrintaman sotilaallinen siipi Algerian kansallinen vapautusarmeija eli ALN (Armée de libération nationale) teki useita iskuja Pariisin poliisia vastaan.

ALN taisteli Algerian itsenäisyyden puolesta, sillä maa oli tuolloin Ranskan siirtokunta. Syyskuussa 1958 ryhmittymä yritti murhata Ranskan tiedotusministerin Jacques Soustellen, joka oli Algerian itsenäisyyden vankkumaton vastustaja.

Kaikkiaan noin 4 000 ihmistä kuoli Ranskassa ALN:n toimesta.

1974–1983: Sakaali

1970–80-luvulla venezuelalaissyntyinen terroristi Ilich Ramírez Sánchez – joka tunnettiin paremmin Carlosina tai Sakaalina – jätti Pariisissa jälkeensä tuhoa ja kuolemaa.

Saakali Carlos oli Palestiinan vapautuksen kansanrintaman PFLP:n jäsen. Hän oli vastuussa useista autopommi-iskuista, jotka kohdistuivat ranskalaisia Israelille myönteisinä pidettyjä sanomalehtiä vastaan. Carlos järjesti myös käsikranaatti-iskun ravintolaan, kaksi pommi-iskua suurnopeusjuniin ja kaksi epäonnistunutta hyökkäystä israelilaista matkustajakonetta vastaan.

Sakaali pidätettiin vuonna 1994, ja hän istuu tällä hetkellä pariisilaisessa vankilassa.

1978: Les fils du Liban

Kolme aseistautunutta miestä avasi tulen matkustajia vastaan Pariisi-Orlyn-lentokentän lähtöselvityksessä. Matkustajat olivat nousemassa israelilaisen El Alin koneeseen. Tuntematon ryhmä, joka kutsui itseään "Libanonin pojiksi", ilmoitti olevansa vastuussa iskusta.

1983: ASALA

Armenialainen terroristiryhmä ASALA teki pommi-iskun Turkish Airlinesin toimistoon Pariisi-Orlyn lentokentällä. Kahdeksan kuoli ja 50 haavoittui. ASALA hyökkäsi useasti turkkilaisiin kohteisiin, ja onnistui tappamaan lähes 50 siviiliä.

Hyökkäysten tavoitteena oli pakottaa Turkki tunnustamaan armenialaisten kansanmurha, joka maksoi 1,5 miljoonan armenialaisen hengen ensimmäisen maailmansodan aikana.

1990-luvulla: GIA

Vuonna 1992 Algerian Ranskan tukema armeija kumosi kansallisten vaalien tuloksen, kun Islamilainen pelastusrintama -puolue oli voitolla.

Sotilasvallankaappaus johti siihen, että Aseellinen islamilainen ryhmä GIA (Groupe Islamique Armé) teki useita terrori-iskuja. Se muun muassa kaappasi matkustajakoneen Algerian pääkaupungissa Algerissa lennättääkseen sen Pariisiin Eiffel-torniin. Kun lentokone teki Marseilleen välilaskun polttoaineen tankkaamiseksi, Ranskan terrorismin vastaiset joukot hyökkäsivät sen kimppuun ja tappoivat kaappaajat.

Seuraavina vuosina GIA teki Pariisissa useita iskuja. Se muun muassa yritti räjäyttää Riemukaaren ja useita rautatieasemia.

2015: Al-Qaida

Kaksi aseistautunutta miestä, joilla oli yhteyksiä al-Qaida-terroristijärjestöön Arabian niemimaalla, hyökkäsi Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen Pariisissa. Terroristit tappoivat 12 henkeä, joista useimmat olivat toimituksen jäseniä.

Muutama päivä iskun jälkeen kolmas terroristi, jolla oli ilmeisesti yhteys Charlie Hebdoon hyökänneisiin, teki uuden iskun. Hän tappoi poliisin ja otti supermarketin asiakkaat panttivangiksi. Ranskan terrorismin vastaisten joukkojen hyökkäyksessä supermarkettiin sai surmansa terroristi ja neljä panttivankia.