10. maaliskuuta 1957 Riadissa Saudi-Arabiassa asuneeseen bin Ladenin perheeseen syntyi poikalapsi, joka sai nimekseen Osama bin Laden.
Kukaan ei olisi tuolloin saattanut arvata, että äveriään perheen vesa Osama bin Laden kuolisi 54 vuotta myöhemmin luotisateeseen pakistanilaisessa talopahasessa tai että hänen kuolemansa täyttäisi yhdysvaltalaisten kaupunkien kadut juhlivilla ihmismassoilla.
Osama bin Ladenin isä Mohammed bin Laden syntyi Jemenissä köyhissä oloissa, mutta muutti Saudi-Arabiaan, jossa ryhtyi yrittäjäksi perustettuaan rakennusalan yrityksen. Isä Mohammedin liiketoiminta kukoisti niin hyvin, että perheestä tuli Saudi-Arabian rikkain heti kuningasperheen jälkeen.
Osama bin Laden oli Mohammed bin Ladenin seitsemäs lapsi. Isällä oli kaikkiaan 77 lasta, ja vaimojakin ehti olla 22, tosin korkeintaan neljä samalla kertaa, koska hän erosi vanhemmista vaimoista sitä mukaa, kun halusi uusia. Näin kävi myös Osama bin Ladenin äidille, eikä Osama bin Laden asunut lapsena isänsä kanssa.
Kun Osama bin Laden oli 13-vuotias, hänen isänsä kuoli helikopterionnettomuudessa ollessaan matkalla katsomaan mahdollista uutta vaimoehdokasta. Neljän vuoden päästä tuolloin 17-vuotias Osama bin Laden meni naimisiin ensimmäisen vaimonsa kanssa. Hänellä oli yhteensä viisi vaimoa ja yli kaksikymmentä lasta.
Osama bin Laden halusi nuorena liikemieheksi
Nuori Osama bin Laden näytti jatkavan isänsä jalanjäljissä. Hän ryhtyi liikealalle ja valmistui Jeddan yliopistosta pääaineinaan talous ja julkinen hallinto. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin vuonna 1979, Osama bin Laden alkoi kuitenkin kiinnostua myös politiikasta.
Aluksi Osama bin Laden tyytyi tukemaan taloudellisesti afganistanilaisia mujahideja näiden taistellessa hyökkääjiä vastaan, mutta 1980-luvulla hän osallistui yhä enemmän myös itse taistelutoimintaan.
Ensin hän perusti majatalon, joka tarjosi sotilaille yösijan näiden matkatessa rintamalle, ja myöhemmin perustettiin Afganistaniin vielä kuusi harjoitusleiriä. Majataloa ja leirejä hän alkoi kutsua arabiankielisellä nimellä al-Qaida eli tukikohta.
Osama bin Laden joutui maanpakoon
Osama bin Laden ei suinkaan ollut ainoa, joka tuki Neuvostoliiton vastaista taistelua. Myös Saudi-Arabian ja Pakistanin hallitukset vastustivat neuvostojoukkojen oleskelua Afganistanissa, ja islamilainen kapinaliike sai runsaskätistä tukea myös Yhdysvalloista. Painostus kannatti, sillä Neuvostoliitto veti joukkonsa Afganistanista vuonna 1989.
Osama bin Laden taisteli al-Qaidan riveissä Neuvostoliittoa vastaan Afganistanissa.
Osama bin Laden oli kuitenkin pettynyt rauhaan, koska hän koki, ettei ollut saanut ansaitsemaansa tunnustusta ponnisteluistaan. Samaan aikaan Saudi-Arabia toivotti puoli miljoonaa yhdysvaltalaissotilasta tervetulleiksi suojelemaan maan kuningasperhettä, joka oli vaarassa Kuwaitin ja Irakin sodan vuoksi.
Osama bin Laden oli itse tarjonnut omia sotilaitaan Saudi-Arabian turvaksi. Hän piti amerikkalaissotilaiden pääsyä pyhälle arabialaiselle maalle petoksena, ja puhui useaan otteeseen julkisuudessa Saudi-Arabian hallintoa vastaan.
Lausuntojen vuoksi saudihallinto epäsi vuonna 1991 Osama bin Ladenilta maan kansalaisuuden ja passin, takavarikoi hänen omaisuutensa ja ajoi hänet maanpakoon. Osama bin Laden asettui tämän jälkeen Sudaniin, jossa hän jatkoi al-Qaidan organisoimista.
LUE LISÄÄ: 11.9.2001: Terrori-isku, joka muutti maailman
Osama bin Laden ja taistelu USA:ta vastaan
Helmikuussa 1996 Osama bin Laden allekirjoitti toisen terroristijohtajan kanssa fatwan eli uskonnollisen julistuksen. Fatwa totesi, että muslimien pyhä velvollisuus oli tappaa amerikkalaiset sekä näiden liittolaiset ja vapauttaa vääräuskoisten käsiin joutuneet pyhät kaupungit Mekka ja Jerusalem.
Viiden kuukauden kuluttua elokuussa 1996 Khobarissa Saudi-Arabiassa sijainnut Yhdysvaltojen sotilasrakennus tuhoutui pommituksessa, jossa kuoli 19 Yhdysvaltojen kansalaista.
Khobarin iskussa haavoittui amerikkalaisten lisäksi lukuisia muiden maiden siviilejä.
Miltei samanaikaisesti pommit räjähtivät Nairobissa ja Dar es Salaamissa surmaten 224 ihmistä, joista valtaosa oli afrikkalaisia.
Iskut yhdistettiin egyptiläisiin jihadisti-islamisteihin, jotka ovat keskeinen osa al-Qaidaa. Tämän myötä Yhdysvallat nimesi Osama bin Ladenin maailman kymmenen etsityimmän ihmisen listalle. Sudan pyysi, että Osama bin Laden poistuisi maasta, ja hän matkusti Afganistaniin, jossa Taliban-järjestö otti hänet suojelukseensa. Afganistanissa bin Laden perusti lisää harjoitusleirejä ja kehitti verkostojaan.
HAASTATTELU – Miksi Osama bin Laden vihasi USA:ta:
Osama bin Laden ja kaksoistornit
11.9.2011 Yhdysvalloissa tapahtunut, toistaiseksi historian raskain terrori-isku vaati kaikkiaan 2 996 ihmisen hengen. Jo samana päivänä Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA etsintäkuulutti sekä Osama bin Ladenin että al-Qaidan.
Osama bin Laden kielsi yhteytensä terrori-iskuihin, mutta CIA ilmoitti saaneensa varmat todisteet siitä, että Osama bin Laden oli muun muassa suostunut rahoittamaan iskut, joiden suunnittelijaksi paljastui Khalid Sheikh Mohammad.
Sama mies oli myös vuonna 1993 World Trade Centeriin tehdyn, kuuden ihmisen hengen vaatineen iskun takana.
Yhdysvaltojen hallitus vaati Afganistania luovuttamaan Osama bin Ladenin, mutta Taliban kieltäytyi, jos sille ei annettaisi täysin vedenpitäviä todisteita siitä, että Osama bin Laden todella oli vastuussa iskusta. Yhdysvallat piti vaatimusta pelkkänä viivyttelynä, ja 7. lokakuuta 2001 yhdysvaltalaisjoukot hyökkäsivät Afganistaniin.
Operaatio sai nimen Enduring Freedom.
Vuonna 2014 yhdysvaltalaisjoukot alkoivat vetäytyä maasta. Yhdysvaltojen ja vuonna 2003 mukaan tulleen NATOn jäljiltä maa jäi erittäin sekasortoiseen tilaan.
Arvioiden mukaan noin 21 000 afganistanilaista siviiliä surmattiin sodan aikana, ja Talibania pidetään surmatöiden pääsyyllisenä. Sodan epäsuorat seuraukset, kuten pula elintarvikkeista ja sairaanhoidosta, ovat kuitenkin maksaneet jopa 360 000 afgaanisiviilin hengen.
Osama bin Ladenia epäiltiin heti hyökkäyksestä World Trade Centeriin.
Vasta vuonna 2004 Osama bin Laden tunnusti videolla olleensa mukana 11.9.2001 iskussa.
Monet kriittisesti asiaan suhtautuvat toimittajat tosin olivat sitä mieltä, että Osama bin Laden myönsi osallisuutensa 11.9.2001 tapahtuneeseen iskuun vain saadakseen puheelleen lisää näkyvyyttä eikä siksi, että hän todella olisi osallistunut tapahtumiin. Aiemmissa lausunnoissaan bin Laden oli ylistänyt iskuja ja kehunut terroristeja, mutta kieltänyt oman osallisuutensa.
Osama bin Ladenin viimeinen virallinen videopuhe julkaistiin vuonna 2010. Siinä hän normaaleista tavoistaan poiketen ei uhkaillut Yhdysvaltoja tuholla ja tulikivellä, vaan kritisoi teollisuusmaita niiden leväperäisestä suhtautumisesta ilmastonmuutokseen.
Osama bin Laden kohtaa loppunsa
Yhdysvaltalainen SEAL hyökkäsi 1. toukokuuta 2011 Osama bin Ladenin piilopaikkaan Abbottabadissa Pakistanissa ja surmasi tämän ampumalla. Virallisen version mukaan bin Ladenin jäljille päästiin vuosia kestäneen ahkeran tiedustelutoiminnan tuloksena.
Yhdysvaltojen erikoisjoukot olivat saaneet käskyn, että Osama bin Laden tuli ottaa kiinni elävänä tai kuolleena, mutta hyökkääjät eivät jättäneet mitään avoimen kortin varaan, vaan aseistautumaton Osama bin Laden ammuttiin heti. Talon yhteensä 22 asukkaasta sai surmansa lisäksi kolme miestä ja yksi nainen.
Kriittiset tahot ovat kyseenalaistaneet tämän version, heidän joukossaan maineikas tutkiva journalisti Seymour Hersh, joka on aiemmin tehnyt useita merkittäviä paljastuksia. Vuonna 2015 julkaistussa artikkelissaan Hersh kuvaa toisenlaisen tapahtumien kulun, jonka hän oli laatinut yhdysvaltalaisten ja pakistanilaisten tiedustelulähteiden antamien tietojen pohjalta.
Tämän version mukaan Osama bin Laden olisi ehtinyt olla jo vuosia pakistanilaisten viranomaisten huostassa, kun Yhdysvaltojen erikoisjoukot vihdoin surmasivat hänet.
Seymour Hershin mukaan Osama bin Ladenin surma ei ollut Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun työn tulosta, vaan osa poliittista lehmänkauppaa. Hänen mukaansa tapahtumat lähtivät liikkeelle, kun Pakistanin tiedustelupalvelun entinen työntekijä kääntyi CIA:n puoleen saadakseen osan Osama bin Ladenin valtavasta kiinniottopalkkiosta.
Hän kertoi CIA:lle, että Osama bin Laden Abbottabadissa pakistanilaisten viranomaisten vankina.
Abottabadin compound eli rakennuskompleksi, missä Osama bin Laden surmattiin.
Yhdysvaltojen hallituksen mukaan Hershin kertomus on täyttä palturia, mutta Hershin versio paljastaa ja korjaa monia virallisen version sisältämistä omituisuuksista, esimerkiksi sen, kuinka Yhdysvaltojen erikoisjoukot pystyivät tunkeutumaan Pakistanin alueelle maan viranomaisten huomaamatta, tai kuinka Osama bin Laden ylipäätään oli Abbottabadissa, joka sijaitsee keskellä Pakistania vain 110 kilometrin päässä maan pääkaupungista Islamabadista sen sijaan, että hän olisi piileskellyt vuoristossa, mistä häntä olisi ollut mahdotonta löytää.
Huolimatta siitä, kuinka Osama bin Laden todella kuoli ja paljonko hän oli sotkeutunut 11.9.2001 tehtyyn terrori-iskuun, tieto hänen kuolemastaan sai tuhannet amerikkalaiset lähtemään kodeistaan kadulle juhlimaan. Terrori-isku oli kostettu.