Saksan poliisi on pidättänyt neljä miestä epäiltynä noin vuodelta 100 eaa. peräisin olevien kultakolikoiden varkaudesta. Miesten epäillään myös sulattaneen varastamiaan kolikoita.
Yhden epäillyn hallussa oli nimittäin 18 kultakimpaletta, jotka alustavien analyysien mukaan vastaavat Etelä-Saksassa Manchingin kaupungissa sijaitsevasta roomalais- ja kelttiläismuseosta ryöstettyjä kolikoita.
Poliisin arvion mukaan varkaat ovat sulattaneet varastamistaan 2 000 vuotta vanhoista kolikoista noin 70, mutta tutkijat toivovat edelleen löytävänsä loput varkaiden viemästä kulta-aarteesta.
Ryöstö elokuvatyyliin
Nyt pidätettynä olevat insinööri, kirjanpitäjä, myymäläpäällikkö ja purkuyrityksen työntekijä rikkoivat poliisin mukaan 22. marraskuuta 2022 museon lähellä olevat puhelinkaapelit ja onnistuvat murtautumaan hälytinsignaaleja häiritsevän laitteen avulla sisään museon hälytyslaitteiden reagoimatta.
Yhdeksän minuutin kuluttua miehet olivat jo pakosalla mukanaan 483 kelttiläistä kultakolikkoa, joiden arvo on noin 1,6 miljoonaa euroa.
Baijerin osavaltion rikospoliisin apulaispoliisipäällikön Guido Limmerin mukaan ryhmän epäillään tehneen myös useita muita ryöstöjä Saksassa ja Itävallassa vuodesta 2014 alkaen.
Varkaiden jäljille päästiin ryöstössä käytettyyn työkaluun jääneen DNA:n avulla.
Poliisi teki 18. heinäkuuta etsinnän 28 kiinteistössä, joista löytyi lisää ryöstöissä todennäköisesti käytettyjä välineitä sekä muovipussi, jossa oli 18 sulatettua kultakimpaletta.
Yli 2 000 vuotta vanhat kolikot painavat noin 3,7 kiloa. Kelttiläinen kulta-aarre on noin 1,6 miljoonan euron arvoinen.
Suurin kelttiläinen kultakolikkoaarre on yli miljoonan euron arvoinen
Kultakolikot löydettiin alun perin kelttiläisen asutuksen kaivauksissa lähellä Manchingia.
Arkeologit aloittivat kaivaukset rautakautisessa kaupungissa jo vuonna 1892, mutta kolikot löytyivät vasta vuonna 1999. Niitä pidetään 1900-luvun merkittävimpänä kelttiläiskolikkolöytönä.
Kahden merkittävän kauppareitin risteyskohdassa lähellä Tonavan ja Paarjoen yhtymäkohtaa sijainnut kelttiläisasutus on ilmeisesti ollut merkittävä kaupan keskus.
Arkeologit eivät tiedä kuitenkaan varmasti, miksi keltit lähtivät alueelta vuosina 50 eaa.–100 jaa.
Yhden teorian mukaan teutonit ja kimbrit tuhosivat kaupungin vaeltaessaan Jyllannista Roomaan. Toisen teorian mukaan Julius Caesarin valloitukset Gallian sodassa tekivät kauppareiteistä turvattomia ja veivät näin elinkeinon kelttiläiseltä kauppakaupungilta.
Baijerin poliisin mukaan epäiltyjä kultavarkaita vastaan on löydetty mittavat todisteet.
Varkaat olivat poliisin tietojen mukaan jo etsimässä seuraavaa kohdetta – miehet olivat vuokranneet autoja käydäkseen tutustumassa uusiin museokohteisiin muun muassa Frankfurtissa ja Tierissä.
Saksan museoiden historialliset aarteet ovat nyt kuitenkin turvassa kultavarkaiden istuessa visusti telkien takana syytteitä odotellessaan.