Sikiöasentoon käpertynyt muumio oli osittain kääreiden peittämä, mutta ei ollut epäilystäkään, etteikö kyseessä todella ollut aito muumio.
Perulaisissa kulttuureissa tiedetään harjoitetun muumiointia jo ainakin 5000-luvulta eaa. lähtien, ja perinne alkoi hiipua vasta espanjalaisten konkistadorien valloitettua Inkavaltion vuonna 1572.
Mies kertoi poliiseille, että muumio oli kuulunut hänen perheelleen jo kolmekymmentä vuotta ja että hän isänsä oli aikoinaan ostanut sen. Ei tiedetä, miten isä oli onnistunut hankkimaan muumion, mutta nuorukainen oli viime vuosina alkanut huolehtia siitä ja pitänyt ”Juanitaa” huoneessaan laatikossa television vieressä.
Poliisi takavarikoi muumion ja toimitti sen Perun kulttuuriministeriölle. Muumiota tutkineet arkeologit totesivat sen olevan 600–800 vuotta vanha ja todennäköisesti peräisin Punon Patambucon alueelta. Aluetta hallitsi vuosina 1150–1600 lupaca-niminen kansa.
Tutkimuksissa selvisi myös, että muumio, jota nuorukainen oli pitänyt ”hengellisenä tyttöystävänään” ja jolle hän oli antanut naisen nimen, oli tosiasiassa ollut 45-vuotias, noin 151 senttimetriä pitkä mies.
Mies oli haudattu sikiöasennossa, mikä oli alueella tyypillistä muinaisissa hautauksissa.
Lähetti kielsi aikoneensa myydä muumion
Cesar kielsi, että hän olisi ollut aikeissa yrittää myydä muumiota ja selitti sen sijaan ystäviensä vain halunneen nähdä sen.
Miehen mukaan hänen perheensä oli jopa aiemmin turhaan yrittänyt lahjoittaa muumiota paikalliselle museolle.
Muumion kanssa iltaa viettänyt kolmikko on tällä hetkellä tutkintavankeudessa epäiltynä Perun kulttuuriperintöön kohdistuvasta rikoksesta.