1900-luvun vaihteessa Sisilian mafia levitti lonkeronsa Atlantin taakse italialaisten siirtolaisten mukana. Se otti Yhdysvaltain alamaailman hallintaansa ennennäkemättömän raa’asti ja järjestelmällisesti.
Pian mafia hallitsi lähes kaikkea rikollista toimintaa kiristyksestä uhkapeleihin, alkoholin salakuljetuksesta prostituutioon ja koronkiskonnasta huumekauppaan.
1930-luvulla yhdysvaltalaiset gangsterit perustivat rikollisjärjestön, jota lehdistö alkoi kutsua National Crime Syndicateksi. Järjestö raivasi kylmästi tieltään kaikki, jotka rohkenivat uhmata sen kirjoittamattomia sääntöjä.
Rikolliset järjestäytyivät
Giovanni ”Johnny” Torrio oli Yhdysvaltain alamaailman kunnioitetuin mafiapomo.
Sisilian mafia otti New Yorkin rikollispiirit hallintaansa 1900-luvun alussa. Mafiapomo Giovanni ”Johnny” Torrio (1882–1957) oivalsi, että todellista valtaa ei saanut pelkällä raa’alla voimalla, vaan se edellytti myös poliittista vaikutusvaltaa.
Vaalivilpillä ja uhkailulla mafia saikin ehdokkaansa George McClellanin nostettua New Yorkin pormestariksi vuonna 1904. McClellanin tuella Torrio sai pyörittää laittomia peliluolia ja ilotaloja rauhassa poliisilta.
Vuonna 1915 Torrio siirtyi johtamaan Chicagon alamaailmaa, mutta selvittyään vuonna 1925 murhayrityksestä hän jätti Chicagon mafian johtamisen suojatilleen Al Caponelle ja palasi itse Italiaan.
1930-luvulla Torrio ehdotti mafiapomo Lucky Lucianolle keskenään sotivien rikollisjoukkoiden yhdistämistä yhdeksi organisaatioksi. Syntyi ”National Crime Syndicate”
14.2.1929 järjestetty Pyhän Valentinuksen päivän verilöyly oli osa Chicagon alamaailman veristä valtataistelua.
Yli 120 kuoli mafiasodassa
Francesco ”Frankie Yale” Ioele (1893–1928) nousi New Yorkin mafian johtoon vuonna 1915.
Hän ryhtyi kiristämään kaupungin laivanvarustamoilta suojelurahaa, jolloin italialaismafia joutui sotaan siihen saakka satamia hallinneita irlantilaisia vastaan.
Vuosina 1920–1925 ryhmittymien välisissä yhteenotoissa kuoli sata gangsteria ja 22 sivullista.
Vuonna 1925 Yale ja Al Capone ottivat hallintaansa New Yorkin rikollispiirit. Kolme vuotta myöhemmin Capone murhautti Yalen, koska uskoi tämän havittelevan myös Chicagon mafian johtoasemaa.
Frankie Yalen viimeistä matkaa seurasi 10 000 ihmistä ja 28 kuorma-autoa täynnä kukkia.
Lucky Luciano oli ”syndikaatin” ylin johtaja
Salvatore ”Lucky Luciano” Lucania (1897–1962) ei piitannut vanhempien mafiosojen vaalimasta sisilialaisesta klaanijärjestelmästä tai kunniakäsityksestä.
Vuonna 1931 Luciano raivasi tieltään viimeisetkin vanhat mafiapomot ja nousi maanlaajuisen rikollisjärjestön, ”National Crime Syndicaten”, johtajaksi.
Syndikaattia johtamaan perustettiin komission, ja järjestö jakoi Yhdysvallat gangsteriryhmien kesken.
Lucky Lucianon johtama komissio laati syndikaatille tiukat säännöt. Esimerkiksi murhat piti hyväksyttää komissiolla, jotta ne eivät johtaisi uusiin mafiasotiin.
Vuonna 1936 Luciano tuomittiin parituksesta 30 vuodeksi vankilaan.
Toisessa maailmansodassa hänen mafiatuttavansa auttoivat liittoutuneita valtaamaan Sisilian. Kiitokseksi siitä Luciano vapautettiin ja karkotettiin Yhdysvalloista Italiaan.
Lucky Lucianoa pidetään historian ehkä mahtavimpana mafiapomona.
”Murha Oy:n” pomo oli vastuussa yli 700 surmasta
Albert Anastasian (1902–1957) erityisalaa olivat palkkamurhat sekä New Yorkin ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen kiristys.
Anastasian kätyrit, joita kutsuttiin yhteisnimellä ”The Combination”, olivat työssään niin hyviä, että jopa mafia hyödynsi heidän palveluksiaan.
Vuosina 1932–1940 Anastasian joukkio teki yhteensä 700 murhaa. He toimivat niin tehokkaasti ja kylmäverisesti, että lehdistö antoi heille nimen ”Murder Inc.”
Albert Anastasia ammuttiin parturiliikkeen edustalla vuonna 1957.
Al Capone oli Chicagon gangsterikuningas
Alphonse ”Al” Capone (1899–1947) aloitti uransa 14-vuotiaana gangsteripomo Johnny Torrion joukoissa.
Vuonna 1924 hän junaili vaalivilpin avulla Joseph Klenhan Chicagon pormestariksi, ja kiitokseksi tämä esti poliisia puuttumasta Caponen liiketoimiin.
Capone olikin Chicagon todellinen johtaja vuoteen 1931, jolloin hänet tuomittiin veropetoksesta 11 vuodeksi vankilaan.
Capones kriminelle forretning var god for mange hundrede millioner dollars.
Syndikaatti eliminoi omapäisen gangsterin
Arthur ”Dutch Schultz” Flegenheimer (1902–1935) oli juutalainen taparikollinen, joka harjoitti New Yorkissa viinan salakauppaa, laittomia arpajaisia ja kiristystä.
Vuonna 1935 viranomaiset vainosivat Schultzia niin kiivaasti, että tämä pyysi syndikaatilta lupaa tappaa yleisen syyttäjän.
Pyyntö evättiin, sillä se olisi johtanut avoimeen konfliktiin viranomaisten kanssa.
Raivostunut Schultz ilmoitti kiellosta huolimatta ampuvansa syyttäjän, jolloin syndikaatti päätti hankkiutua hänestä eroon. Lucky Lucianon miehet murhasivat Dutchin ja kolme tämän kätyriä.
Dutch Schultz kuoli vasta tuntien kuluttua ampumisestaan.
Gangsterit loivat Las Vegasin
Meyer Lansky (1902–1983) ja Bugsy Siegel (1906–1947) olivat samassa poikajengissä New Yorkissa, ennen kuin he ryhtyivät salakuljettamaan viinaa ja tekemään palkkamurhia Lucky Lucianon laskuun.
Nuorukaiset kohosivat syndikaatin arvoasteikossa ja sijoittivat rahojaan muun muassa kasinoihin.
Vuonna 1946 he rakennuttivat Las Vegasin ensimmäisen loistohotellin, The Flamingon. Hotelli tuotti kuitenkin tappiota, ja syndikaatti ylipuhui Lanskyn tappamaan Siegelin.
Lansky ja Siegel rakennuttivat Las Vegasin ensimmäisen loistohotellin.