Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Jack Sheppard vankisellissä

Vankilapakojen mestari hämmästytti Lontoota

Rikolliselle uralle ryhtynyt puusepän oppipoika herätti Lontoossa ihailua vuonna 1724. Nuori varas piti virkavaltaa pilkkanaan ja karkasi vaivatta vankilasta kuin vankilasta.

English School/Bridgeman Art Library/Ritzau Scanpix

Newgaten vankilassa yöt olivat säkkipimeitä, mutta eräälle vangille tumma lokakuun yö vuonna 1724 tarjosi oivan suojan valonarkoihin puuhiin. Hän asettui sellinsä tulisijaan, työnsi päänsä ahtaaseen piippuun ja huomasi ylempänä piippuun muuratun rautatangon.

Vanki alkoi raapia muurausta tangon ympäriltä ruostuneella naulalla.

Tangolla hän saisi hakattua reiän sellinsä kattoon. Seuraavassa kerroksessa oli vastassa vielä kuusi lukittua ovea – ne hän tiirikoisi naulalla tai nostaisi saranoiltaan.

”Onneton poloinen! Nyt olin varas, ja pian tämän jälkeen murtovaras.”
Jack Sheppardin omaelämäkerrasta, jonka kirjoittajaksi on epäilty Daniel Defoeta

Newgaten katolta oli 20 metrin pudotus maahan, mutta sekään ei rutinoitunein ottein työskennellyttä vankia pysäyttänyt: hän oli sellissään solminut jo köyden viltistään.

Seuraavana aamuna Lontoossa levisi hurja uutinen: kuolemaan tuomittu varas Jack Sheppard oli karannut vankilasta – jo neljännen kerran kahdeksan kuukauden aikana.

Naisseurasta maksettiin hopealla

Jack Sheppard syntyi vuonna 1702 Lontoossa köyhässä East Endin kaupunginosassa. Isä kuoli Jackin ollessa pieni, ja hänen oli veljensä kanssa ansaittava elantonsa jo varhain. 15-vuotiaana Jack pääsi puusepän oppiin. Lyhyestä mutta vahvasta nuorukaisesta tuli taitava ammatissaan, ja hän työskenteli ahkerasti, kunnes alkoi viihtyä yhä tiiviimmin ”The Black Lion”-nimisessä pubissa.

Nuhruinen taverna oli varkaiden ja prostituoitujen kantapaikka, ja juopottelu ja uhkapelit vetivät 21-vuotiasta Jackiakin puoleensa työntekoa enemmän. Hän ihastui myös uhkeaan Elizabeth Lyoniin, joka tunnettiin kotikylänsä mukaan Edgworth Bessinä. Bessin lempi ei ollut kuitenkaan ilmaista, ja Jackin oli hankittava jostain rahaa.

Taiteilija maalasi Sheppardin muotokuvan

Vanginvartijat päästivät maksua vastaan uteliaita vierailemaan Sheppardin luona – muun muassa taitelijan, joka maalasi Jackin muotokuvan.

© The Stapleton Collection/Bridgeman Images

Keväällä 1723 Jack oli puusepän tehtävissä eräässä tavernassa, kun hän huomasi pari näkyville jäänyttä hopealusikkaa. Jack ei voinut vastustaa kiusausta vaan nappasi lusikat laukkuunsa.

”Onneton poloinen! Nyt olin varas, ja pian tämän jälkeen murtovaras”, Jack voivotteli elämästään kertovassa kirjasessa, jonka oli tarkoitus vaikuttaa omaelämäkerralta mutta jota arvellaan kirjailija Daniel Defoen (1660–1731) tuotokseksi.

”Heinäkuun lopussa mestari lähetti minut töihin erääseen taloon”, Sheppard jatkoi, ”josta varastin kangaspakan ilman, että kukaan epäili mitään.”

”Sheppard, pahamaineinen murtovaras, joka viimeksi pakeni New Prisonista, vietiin eilen Newgateen, kun Jonathan Wild oli hänet vanginnut.”
Uutinen ”Daily Journal” -lehdessä, kun Jack Sheppard oli pidätetty kolmannen kerran

Eräs toinen puuseppä oli nähnyt pakan Jackilla ja kieli hänestä omistajalle. Jack kielsi kaiken ja pyysi äitiään puhumaan puolestaan. Mestari, jonka luona Jack asui, ei ollut silti ilahtunut.

Hän oli ollut oppilaaseensa tyytyväinen, mutta nyt tämän paheellinen elämä ja siveetön naisystävä suututtivat häntä. Mestari tapasi rangaista Jackia lukitsemalla hänet ulos, mutta löysi hänet aamu toisensa jälkeen nukkumasta sängystään kolmannessa kerroksessa.

Mitta tuli täyteen Jackillakin, ja kun seitsemän vuoden opista oli kulunut vain kahdeksan kuukautta, hän sanoi oppisopimuksensa irti 2. elokuuta 1723.

Parturinveitsi pakovälineenä

Helmikuussa 1724 Jack lähti varastelevan veljensä aisapariksi keikalle Lontoon keskustaan Clare Marketin alueelle. Kun Thomas-veli kuitenkin myöhemmin saatiin kiinni, hän antoi myös Jackin ilmi.

Jack istui kapakassa pelaamassa rahojaan, kun paikalle ilmestyi vartija, joka otti Jackin kiinni ja vei hänet St Giles’s Roundhouse -vankilaan. Jackin olisi vietettävä yö sellissä ja vastattava aamulla tuomarin edessä syytteisiin Clare Marketin murtovarkaudesta.

Vankilat eivät rikollisia pidätelleet

1700-luvun Euroopassa vankiloiden turvallisuus ei ollut kehuttavalla tasolla: vartijat olivat lahjottavissa, vanhat vankilarakennukset olivat kehnossa kunnossa, eikä vierailijoita juuri tarkastettu.

Jackilla oli muita suunnitelmia. Hänellä oli taskuunsa piilotettuna parturin veitsi, joka oli arvokas työkalu. Jack irrotti veitsen avulla tuolista pinnan, jolla hän alkoi hakata kattoon reikään. Muutaman tunnin kuluttua reiästä pilkotti jo öinen tähtitaivas, ja aamun sarastaessa reikä oli riittävän iso, että Jack pääsi sen läpi katolle.

Alhaalla kadulla ohikulkijat huusivat: ”Vanki pakenee!”

Huudoista piittaamatta Jack laskeutui ketterästi yhteen solmimiensa lakanan ja viltin avulla. Hän pääsi edelleen viereistä seinää pitkin kirkkoon, poistui vaivihkaa kirkon portista ja sulautui kadulle kerääntyneeseen väkijoukkoon, joka edelleen tuijotti vankilan katolle nähdäkseen karkurin.

Daami laskettiin alas ikkunasta

Pari kuukautta myöhemmin Jack kuljeskeli kaupungilla rikollistuttavansa Bensonin kanssa. He ohittivat kadulla miehen, joka rähjäsi eräälle prostituoidulle tämän yrittäneen varastaa hänen taskukellonsa. Benson päätti napata miehen kellon, mutta ei onnistunut.

”Taskuvaras! Pysäyttäkää varas!” mies karjui.

Jack ja Benson ottivat jalat alleen, mutta eräs vartija sai napattua Jackia kauluksesta ja raahasi tämän poliisille. Edessä oli jälleen yö vankilassa, tällä kertaa St Ann’s Roundhousessa. Aamulla Bess tuli vierailulle, ja Jackin vaimoksi otaksuttuna hänetkin lukittiin Jackin selliin.

Pariskunta siirrettiin New Prison -vankilaan erityisturvalliseen selliin ja Jack pantiin kahleisiin. Vierailijat saivat kuitenkin tuotua hänelle tiirikan ja viilan, ja pakoyritys uhkean Bessin kanssa alkoi.

Piirroskuva Elizabeth Lyonista eli “Edgworth Bessistä”

Bess on esitetty piirroskuvissa usein sirompana naisena kuin mitä hän todellisuudessa oli.

© Look and Learn

Jack tiirikoi itsensä vaivatta kahleistansa ja viilasi sen jälkeen vankisellin ikkunasta irti yhden kalterin. Bess sai käskyn riisua yltään niin monta vaatetta kuin mahdollista. Jack solmi vaatekappaleista ja petivaatteista köyden ja solmi sen Bessin vyötärölle. Hän sai työnnettyä Bessin ulos ikkunasta ja laski sitten hämmästyttävien käsivoimiensa varassa tämän alas ja seurasi itse perässä. He laskeutuivat naapurin puolelle – Clerkenwell Bridewellsin vankilan pihaan.

Parin oli seuraavaksi päästävä vankilan seitsemän metriä korkean portin yli. Ketterä Jack kiipeili pulttien ja saranoiden varassa portin päälle, heitti köyden pään Bessille ja nosti tämän köyden avulla ylös. Jack laski sitten Bessin köyden varassa portin toiselle puolelle kadulle ja tuli lopuksi itse perässä.

Lain korruptoitunut koura ryhtyi toimiin

Koko operaatio oli vienyt Jack Sheppardilta vain kymmenen minuuttia, ja tämä teki hänestä Lontoon alamaailman uuden tähden. Niin paatuneet roistot kuin toiveikkaat tulokkaatkin tarjoutuivat kumppaniksi 22-vuotiaalle pakokuninkaalle, joka patsasteli kaupungilla varastamissaan mustissa silkkivaatteissa.

Jackia vastaan alkoi kuitenkin kasaantua syytteitä, ja kaupungissa lain kourana toiminut ”Thief-Taker General” Jonathan Wild alkoi pian ajaa erään Jackin uhrin asiaa.

Wild oli pitänyt Jackia jo silmällä, tosin aivan muista syistä. Julkisesti varkaita jahdannut Wild oli todellisuudessa läpeensä korruptoinut hämärämies, jonka kätyrit tekivät ryöstöjä ja raportoivat sitten Wildelle saaliin sijainnista. Lainvartijana esiintynyt Wild palautti kalleudet takaisin omistajille ja keräsi näiltä muhkeat palkkiot.

Piirroskuva Jonathan Wildista

Jonathan Wild johti Lontoon alamaailmaa 1700-luvun alussa samalla, kun hän virallisesti ja julkisesti jahtasi suurkaupungin rikollisia.

© Universal History Archive/UIG/Bridgeman Images

Lainvartijat johtivat varasliigoja

Lontoota piinasivat 1700-luvun alussa varkaat ja ryövärit, eikä virkavallasta ollut apua – ”thief-takers” eli yksityiset, epäviralliset lainvartijat olivat nimittäin rikollisia itsekin. Oikea poliisi saatiin kaupunkiin vasta 1700-luvun puolivälissä.

Jonathan Wildin elämä olisi voinut kulkea toisinkin, kunnes hän joutui vuonna 1710 noin 30-vuotiaana velkavankeuteen. Vankilassa Wild alkoi tienata vanginvartijoiden juoksupoikana, ja parissa vuodessa hän saattoi jo maksaa itsensä vapaaksi velkavankeudesta. Pian tämän jälkeen vuonna 1713 Lontoon lainvalvoja, ”Thief-Taker-General” Charles Hitchen pestasi hänet porukkaansa.

Hitchen erotettiin virastaan korruption vuoksi, ja Wild käytti tilaisuutta hyväkseen. Hän perusti oman toimistonsa ”Blue Boar”-nimiseen kapakkaan, ja varkauksien uhrit saattoivat nyt kääntyä peruukissa ja hopeapäisen kepin kanssa patsastelleen Wildin puoleen.

Wild ei ollut silti edeltäjäänsä rehdimpi. Hän johti varasliigaa, joka toimitti saaliit hänelle. Kun uhrit hakivat häneltä apua, Wild palautti varastetut tavarat palkkiota vastaan.

Tuottoisa toiminta päättyi, kun Wild jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan vuonna 1725. Tavalliset lontoolaiset olivat jo menettäneet uskonsa yksityiseen virkavaltaan lain vartijoina. Tilanne koheni, kun tuomari Henry Fielding perusti vuonna 1749 kuuden poliisin joukot. Poliiseille maksettiin palkkaa, jolloin heidän ei tarvinnut kiristää rahaa rikollisilta tai nyhtää palkkioita rikosten uhreilta.

Kun Wildin piti päästä jostakin kätyristään eroon, hän antoi tämän ilmi ja lunasti 40 punnan palkkion – seitsemän hevosen hintaa vastaavan summan. Samalla tavoin Wild raivasi tieltään kilpailijoita, jotka eivät suostuneet hänen kanssaan yhteistyöhön. Nyt hänellä oli vastassaan Jack Sheppard, eikä kansan rakastama varas suostunut jakamaan saalistaan Wildin kanssa.

Heinäkuun lopussa Jack ja paatunut roisto Joseph ”Blueskin” Blake ryöstelivät kulkijoita Hampstead Road -tien varrella Lontoosta luoteeseen. Sillä välin Wild onnistui jäljittämään Bessin erääseen kapakkaan ja juotti häntä, kunnes pelokas Bess paljasti, että Jack majaili Blaken äidin luona Rosemary Lane -kadulla.

Wildin oikea käsi Quilt Arnold lähti Sheppardin perään, ja pian Daily Journal -lehdessä kerrottiin: ”Sheppard, pahamaineinen murtovaras, joka viimeksi pakeni New Prisonista, vietiin eilen Newgateen, kun Jonathan Wild oli hänet vanginnut.”

Vanginvartijat joivat töissä

Jackin maine jo kahdesta vankilasta leikiten paenneena miehenä oli kiirinyt Lontoon suurimpaan ja vanhimpaan vankilaan Newgateen, joka sijaitsi lähellä St Paulin katedraalia. Jack pantiinkin huoneeseen, jossa vartijat saattoivat pitää häntä kunnolla silmällä. Hän sai kuitenkin ottaa vastaan vierailijoita, ja 31. elokuuta Bess saapui ystävättärensä kanssa visiitille.

Naiset pilailivat ja joivat vartijoiden kanssa, ja pian nämä jo humalassaan unohtivat tärkeän vankinsa. Sillä välin Jack viilasi vankilan oven telkeävää palkkia työkaluilla, jotka kuolemaan tuomittu vankitoveri oli jättänyt hänelle, ja livahti lopulta ulos.

Jalat yhä kahleissa hän tiirikoi neljä ovea ja eteni vankilan katolle.
Jack Sheppardin bravuuri – pako huipputurvallisesta ”linna”-sellistä Newgaten vankilasta

Jack tiesi, että hänen piti pysyä visusti piilossa, sillä hänelle oli määrätty kuolemantuomio. Ikävystyminen hirvitti häntä kuitenkin hirsipuutakin enemmän, ja 5. syyskuuta hän rikkoi erään kellosepänliikkeen ikkunan ja vei kolme hopeakelloa.

Hän sai nopeasti myytyä yhden kelloista ja lähti juopottelemaan rahojaan.

Jack hoippui huoletta kapakasta toiseen, ja kuka tahansa olisi voinut antaa hänet ilmi Wildille. Lopulta Newgaten vankilan vartijat kuitenkin saivat hänet kiinni aamulla 10. syyskuuta Finchley Commonin torin liepeillä Lontoosta pohjoiseen.

Erikoissellikään ei pidätellyt Jackia

Jack tuotiin jälleen Newgaten vankilaan, tällä kertaa huipputurvalliseen ”linnaksi” kutsuttuun selliin. Hänet kahlehdittiin lattiaan ja pantiin käsirautoihin. Vartijat esittelivät häntä ylpeinä uteliaille vierailijoille, jotka maksoivat avokätisesti tilaisuudesta nähdä kuulu karkuri sellissään.

Jackia tilanne ei lannistanut – hän viljeli itsevarmana sutkauksia ja pohti samalla jälleen pakoa. Lokakuun puolivälissä hän ryhtyi toimeen. Sanottuaan hyvät yöt vartijoille, jotka toivat hänelle ruokaa, hän avasi kahleensa lattialta löytämällään ruosteisella naulalla.

Jonathan WIldia viedään hirtettäväksi

Jonathan Wild hirtettiin, kun hänen omat kätyrinsä paljastivat hänen rikollisen kaksoiselämänsä.

© Granger/Imageselect

Sellin piipun sisään oli muurattu rautatanko, jonka Jack sai irrotettua. Hän löi tangolla sellin kattoon reiän ja kiipesi yläpuolella olevaan käyttämättömään huoneeseen. Jalat yhä kahleissa Jack tiirikoi tiensä läpi kuudesta ovesta ja jatkoi vankilan katolle.

Hän laskeutui petivaatteista solmimallaan köydellä naapuritalon katolle ja avasi varovasti ikkunan. Talonväki oli sikeässä unessa, ja Jack hiipi portaat alas ja astui ovesta kadulle.

Karkurimestari päätyi hirteen

Uutinen Sheppardin uusimmasta paosta levisi kulovalkean tavoin. Newgaten vartijat arvelivat itse paholaisen auttaneen karkuria. Pakomestarin vapautta ei kuitenkaan kestänyt kauaa. Varhain aamulla 1. marraskuuta 1724 Jonathan Wildin miehet pidättivät Jackin, joka toikkaroi ympärijuovuksissa mustissa silkkivaatteissa ja varastetussa peruukissa.

Jack Sheppard hevoskärryjen kyydissä

Jack Sheppardin viimeinen pako ei kestänyt kauaa, ja puuseppäoppilaan puolitoistavuotinen ura varkaana päättyi hirteen.

© Look and Learn/Bridgeman Images

Jack saapui 16. marraskuuta hirsipuulle toiveikkaana. Hänen ideansa huikeasta paosta 200 000 lontoolaisen edessä valui kuitenkin hiekkaan, kun vartijat löysivät veitsen, jolla hänen oli pitänyt leikata köytensä poikki. Pian hän riippui jo hirressä elottomana. Yleisö tuijotti ruumista halveksuen – ja samalla toivoen, että karkurikuningas olisi sittenkin onnistunut pakenemaan kuolemaa.

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota