Jeanne Weber, murha, Pariisi, Ranska

Poliiseja kohtasi verinen näky öisessä majatalossa.

© The Picture Art Collection/Imageselect & Shutterstock

Kuolema vaani lastenhuoneessa

Pariisilainen Jeanne Weber oli köyhä mutta lempeä ja luotettava. Siksi suku ja ystävät uskoivat hyvillä mielin lapsensa hänen huostaansa. Eräänä päivänä vuonna 1906 muuan äiti teki kuitenkin karmivan löydön.

Pariisilaista rouva Pierreä kohtasi jokaisen äidin pahin painajainen 2. maaliskuuta 1905. Palattuaan asioiltaan kotiin hänen 18 kuukauden ikäisen Georgette-tyttärensä makasi sängyssään kasvot sinisinä ja suu vaahdossa.

Lapsenvahti Jeanne Weber elvytti jo pienokaista, ja hänen ripeä toimintansa pelasti tytön hengen.

Ilo jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi. Äiti lähti taas asioilleen, ja kun hän palasi, Georgette on kuollut. Lastenhoitajan mukaan kuolema johtui rajuista kouristuksista.

Aikana, jolloin monet lapset kuolivat jo vauvaiässä, Georgetten kuolema oli tragedia mutta ei mikään poikkeustapaus. Kukaan ei osannut aavistaa, että se oli ensimmäinen monista hirvittävistä lapsensurmista, jotka järkyttivät koko Ranskaa.

”Olen syytön. Tämä kaikki on silkkaa valhetta ja juoruja.” Jeanne Weber, 1906

Epäonni vainosi lastenhoitajaa

Suru oli Jeanne Weberille tuttua, sillä hän oli menettänyt kaksi poikaansa, mutta se, juoppo aviomies tai elämä Pariisin Goutte d’Orin slummissa ei silti ollut lannistanut häntä.

Ystävällinen ja luotettava Jeanne hoiti seitsenvuotiasta Marcel-poikaansa hellästi ja oli aina käytettävissä, kun suku ja ystävät tarvitsivat lastenhoitajaa.

Georgetten kuoleman jälkeen Weber vaikutti kuitenkin kuin kirotulta: Kuukauden aikana kaksi hänen veljentytärtään, kaksivuotias Suzanne ja seitsenvuotias Germaine, kuolivat hänen hoivissaan.

Kapakoissa ihmiset alkoivat kuiskia, etteivät lasten kuolemat olleet vahinkoja. Pahat kielet kuitenkin vaikenivat, kun Weberin oma poikakin kuoli – ilmeisesti kurkkumätään eli tarttuvaan nielutulehdukseen.

Jeanne Weber, lapsenmurhat, Marcel Poirot
© The Picture Art Collection/Imageselect

Viimeinen murha oli verinen

Jeanne Weber kuristi kuin riivattuna

Todistajat kertoivat, että Jeanne Weber murhatessaan oli kuin transsissa. Hänen kasvoillaan oli hurja ilme, eikä hän reagoinut puheeseen.

Murhaaja pääsi uhriinsa ovelasti käsiksi

10-vuotias Marcel nukkui usein Jeanne Weberin kanssa. Pojan äiti oli hyväksynyt järjestelyn, jonka tarkoituksena oli muka suojella Weberiä tämän väkivaltaiselta puolisolta.

Uhria oli runneltu

Poliisi löysi surmapaikalta kolme veristä nenäliinaa. Veri oli peräisin Marcelin suusta. Weber oli purrut pojan kieltä ja iskenyt tältä useita hampaita irti.

Tapahtumat saivat kuitenkin yllättävän käänteen 5. huhtikuuta, kun 10 kuukauden ikäisen poikavauvan äiti yllätti Weberin kuristamassa lastaan. Äiti, joka oli Weberin käly, ilmoitti asiasta heti poliisille, ja 29. tammikuuta 1906 Weber joutui oikeuteen syytettynä murhista ja murhayrityksistä.

Oikeudenkäynti herätti runsaasti huomiota, ja mahdollisuus niittää mainetta sai pariisilaisen huippujuristin Henri-Robertin ryhtymään Weberin puolustusasianajajaksi. Hän teki työnsä niin hyvin, että valamiehet alkoivat sääliä köyhää naisparkaa.

”Olen syytön. Tämä kaikki on silkkaa valhetta ja juoruja”, Weber kertoi La Patrie -sanomalehdelle, joka kuvaili häntä ”marttyyriksi”. 6. helmikuuta 1906 Weber oli taas vapaalla jalalla.

Murhasta epäilty katosi

Sen jälkeen Weber katosi jäljettömiin, mutta salaperäiset kuolemat jatkuivat. Huhtikuussa 1907 Villedieun kaupungissa kuoli äkillisesti yhdeksänvuotias poika.

Pojan hoitaja rouva Moulinet väitti kuoleman johtuneen kouristuksista. Vähän myöhemmin orpokodissa Faucombaultissa kuoli toinen lapsi, ja apulainen Marie Lemoine irtisanottiin vähin äänin.

”Poika makasi kuolleena sängyllä. Hänen päänsä oli taipunut taaksepäin ja hänen silmänsä olivat pullistuneet.” Majatalon asukas rouva Guirlet, 1908

Keväällä 1908 Jeanne Weber asui majatalossa Commercyssä. Hän oli eronnut ja elätti itsensä prostituutiolla. Hän pelkäsi nukkua yksin, ja siksi majatalon emännän 10-vuotias poika sai nukkua hänen sängyssään.

Eräänä toukokuun iltana toinen asukas, rouva Guirlet, kuuli Weberin huoneesta huutoja. Kun hän kurkisti huoneeseen, vastassa oli karmiva näky.

”Poika makasi kuolleena sängyllä. Hänen päänsä oli taipunut taaksepäin ja hänen silmänsä olivat pullistuneet”, hän kertoi Daily Mail -lehdelle.

Jeanne Weber, lapsenmurhat, pidätys

Suuri yleisö seurasi synkkää murhasaagaa tiiviisti. Kuvia Jeanne Weberin pidätyksestä vuonna 1908 myytiin jopa postikortteina.

© A. Lévy de Saint-Mihiel

Poika jäi Jeanne Weberin viimeiseksi uhriksi, sillä tällä kertaa oikeus viimein toteutui. Weber tuomittiin kymmenestä murhasta, mukaan lukien omien poikiensa murhat sekä surmat, jotka hän oli tehnyt väärien nimien turvin, ja hänet suljettiin mielisairaalaan.

Weber oli mielisairaalassa kymmenen vuotta, kunnes hänet 5. heinäkuuta 1918 löydettiin kuolleena huoneestaan.

Sanomalehtien mukaan hän oli kuristanut itsensä paljain käsin.