10 historiallista attentaattia
Ihmisiä on raivattu historian varrella tieltä poliittisista, uskonnollisista, henkilökohtaisista ja muista syistä. Tapoja on ollut lähes yhtä monia kuin murhan kohteitakin.

Luigi Lucheni Itävallan keisarinna Elisabethin murhan jälkeen otetussa poliisikuvassa.
1. Vasara osui väärään mieheen
218 eaa.
Qin Shihuangdin yhdisti keskenään taistelevat valtiot yhdeksi Kiinaksi vuonna 230 eaa. Läntiseen Han-hallitsijasukuun kuulunut Zhang Liang menetti tällöin mahdollisuutensa kohota hallitsijaksi. Aseman menetys katkeroitti Zhang Liangin siinä määrin, että hän käytti koko sukunsa omaisuuden suunnitellessaan attentaattia, joka toteutettiin vasta 12 vuoden kuluttua.
Koska Qin Shihuangdin lähelle oli käytännössä mahdotonta päästä, Zhang Liang palkkasi vahvan miehen, joka kykeni heittämään 30 kiloa painavan vasaran hyvin tarkasti kauaksi. Käskystä mies heitti vasaran kohti vaunuja, joissa Qin Shihuangdin piti matkustaa. Keisari oli kuitenkin toisissa vaunuissa, joten hän selvisi murhayrityksestä. Vasara tappoi henkilön, joka matkusti niissä vaunuissa, joissa keisarin piti olla.
2. Salamurhaaja osti vaaterahoilla aseen
10. heinäkuuta 1584
Espanjalaismielinen Balthazar Gérard päätti murhata Alankomaiden irtautumista Espanjasta ajavan Vilhelm I Oranialaisen. Hän ei kuitenkaan tiennyt, miten se onnistuisi, sillä maaherran lähelle ei päässyt veitsen kanssa.
- heinäkuuta 1584 Gérard norkoili Delftissä maaherran palatsin ulkopuolella, kun vartija kysyi häneltä, mitä hän oikein teki siellä. Gérard vastasi, että hän ei ollut riittävän siististi vaatettu osallistuakseen viereisen kirkon jumalanpalvelukseen.
Vartija suhtautui nuoreen mieheen suopeasti ja lahjoitti tälle rahaa uusien vaatteiden ostoon. Rahoilla Gérard riensi ostamaan pistoolin. Kun Vilhelm myöhemmin samana päivänä ilmaantui ovelle, Gérard ampui hänet. Kyse oli historian ensimmäisestä tuliaseella tehdystä attentaatista.
3. Opiskelija leimautui fanaatikoksi
14. kesäkuuta 1800
Ranskalainen kenraali Jean Baptiste Kléber suhtautui köyhiin myötämielisesti, koska hän oli itsekin yksinkertaisen rakennustyöläisen poika. Syyrialainen opiskelija Suleiman al-Halabi tiesi tämän, ja oli pukeutunut kerjäläiseksi päästäkseen Kléberin kotiin Kairossa. Kenraali otti kerjäläisen hyvin vastaan ja kätteli tätä. Tällöin al-Halabi pisti häntä neljä kertaa stiletillä.
Osmanien salainen poliisi oli luvannut vapauttaa al-Halabin isän velkavankeudesta, jos poika surmaisi Kléberin. Ranskalaiset teloittivat epäonnisen opiskelijan. Hänen kallonsa vietiin Pariisiin, jossa sitä esiteltiin lääketieteen opiskelijoille esimerkkinä ”rikollisen ja fanaatikon anatomiasta”.