Les Chauffeurs, rosvojoukko, Ranska

Ranskalaisrosvot polttivat uhrien jalkoja

Rikolliset riehuivat varsin vapaasti Ranskassa 1700-luvun lopulla. Erityisesti pelättiin Les Chauffeurs- eli ”lämmittäjät”-nimistä rosvojoukkoa, joka ryösti uhrinsa erittäin julmalla tavalla.

Rikolliset riehuivat varsin vapaasti Ranskassa 1700-luvun lopulla. Erityisesti pelättiin Les Chauffeurs- eli ”lämmittäjät”-nimistä rosvojoukkoa, joka ryösti uhrinsa erittäin julmalla tavalla.

Roger Viollet Collection/Getty Images

Nicolas Foussetin varakkuus ei näkynyt päälle päin. Hän eli vaatimatonta elämää syrjäisellä tilallaan Orgèresin kaupungin lähistöllä Länsi-Ranskassa.

Naapureiden keskuudessa Fousset tunnettiin ystävällisenä miehenä, joka ei vahingoittaisi kärpästäkään. Valitettavasti samaa ei voinut sanoa rosvojoukosta, joka iski yöllä 4. tammikuuta 1798 hänen ovensa säpäleiksi ja tunkeutui hänen kotiinsa.

Ryöstäjät vaativat kovaan ääneen Foussetia luovuttamaan välittömästi kaikki talon säästöt. Kun hän kieltäytyi, roistot sytyttivät takkaan tulen.

Sitten he tarttuivat Foussetiin ja polttivat hänen jalkojaan tulessa. He hellittivät otteensa vasta kun hän oli tuskissaan huutaen paljastanut heille säästöjensä piilopaikan.

”Pelko leviää alueelta toiselle; meidän on tehtävä jotain.” Ranskan valtion direktorio, 1. joulukuuta 1796

Ranska oli kaaoksessa

Fousset ei suinkaan ollut ensimmäinen, jonka luo rosvojoukko Les Chauffeurs eli ”lämmittäjät” hyökkäsi.

”Uudenlaiset rikolliset vaarantavat maan turvallisuuden. Nämä ’lämmittäjät’ polttavat uhriensa jalkoja pakottaakseen nämä paljastamaan rahakätkönsä. He eivät ole yksittäisiä rosvoja vaan hyvin järjestäytyneitä joukkioita. Pelko leviää alueelta toiselle; meidän on tehtävä jotain”, totesi hallitus vuonna 1796.

Roistojen nappaaminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Vuonna 1789 alkanut Ranskan vallankumous oli ajanut maan sisällissodan kaltaiseen tilaan, jossa rikollisuus rehotti.

”Lämmittäjät” käyttivät sekavaa tilannetta hyväkseen. He hakeutuivat naamioituneina syrjäisille tiloille ja ryöstivät julmasti asukkaiden arvotavarat.

Les Chauffeurs, rosvojoukko, Ranska
© Roger Viollet Collection/Getty Images

Rosvot kiduttivat uhreilta tietoja

Maalla ei ollut pankkeja, joten monella oli paljon omaisuutta kotonaan 1700-luvulla. Se sopi Les Chauffeurs -rosvoille.

Kasvot peitettiin noella ja naamioilla

Ryöstäjät käyttivät naamioita ja mustasivat vielä naamansa noella, jotta heitä ei tunnistettaisi.

Uhrien jalkoja poltettiin

Ryöstäjät polttivat nimenomaan uhriensa jalkoja, koska se aiheutti suunnatonta kipua ja koska uhri pystyi silloin koko ajan näkemään omin silmin, miten hänen ihonsa paloi karrelle.

Moni uhri menehtyi

Joukkion jäsenillä oli aseet, ja he käyttivät niitä herkästi. Jos uhri teki vastarintaa, hänet murhattiin.

Vastustelevien uhrien jaloille kaadettiin alkoholia tai voideltiin rasvaa, jotta tuli vaikutti niihin erityisen voimakkaasti.

Chartresin lähellä asuva tilallinen paloi pahoin kaikkialta, kun rosvot polttivat häntä takkatulessa peräti neljästi ennen kuin hän myöntyi heidän vaatimuksiinsa.

Joukkio jatkoi ryöstelyä kahden vuoden ajan ja jätti jälkeensä nokisen ja verisen vanan. Nicolas Fousset kuoli vammoihinsa 12 päivän kuluttua iskusta.

Alueen asukkaat raivostuivat ystävällisen Foussetin kohtalosta. Yleinen mielipide vaati jo ennestään kiireisiä santarmeja lisäämään partiointia alueella.

Kulkurit johdattivat santarmit jäljille

Pierre-Pascal Vasseur -niminen santarmi pidätti pian Foussetin tapauksen jälkeen nukkavierun pariskunnan, joka kuljeskeli Orgèresin alueen maanteillä pilkaten ja uhkaillen ihmisiä.

Kuulusteluissa mies tunnusti olevansa Les Chauffeurs -joukkion jäsen.

”Loput 21 teloitettiin giljotiinissa Chartresin torilla.”

Hän paljasti – oletettavasti lievempää rangaistusta vastaan – lukuisia rikostovereitaan.

Vasseur paneutui asiaan perusteellisesti ja ratsasti yli neljän kuukauden ajan ympäri maita ja mantuja tutkimassa vihjeitä ja vangitsemassa joukkion jäseniä.

Noin kolmeasataa miestä, naista ja lasta kuulusteltiin. Vasseur sai joukkion kovan ytimen kiinni, kun rosvot olivat juuri suunnittelemassa iskua Touryn läheiseen linnaan ja kuudelle tilalle.

Maaliskuussa 1800 syyttäjä toi oikeuden eteen 45 miestä ja 37 naista. Ranskassa puhalsivat tuolloin jo uudet tuulet, sillä kenraali Napoleon Bonaparte oli edellisvuonna – marraskuussa 1799 – toteuttanut verettömän vallankaappauksen ja julistautunut ensimmäiseksi konsuliksi.

Nyt maahan palautettaisiin kuri ja järjestys.

Les Chauffeurs -oikeudenkäynnin pöytäkirja

Oikeudenkäyntipöytäkirja Les Chauffeurs -joukkiota vastaan osoittaa perusteellisuutta: 134 päivän aikana kuultiin peräti 594:ää todistajaa.

© DocteurCosmos

Oikeus tarttui toimeen, ja 23 joukkion jäsentä sai kuolemantuomion.

Kaksi kuoli jo täpötäydessä vankilassa, ja loput 21 teloitettiin giljotiinissa Chartresin torilla 4. lokakuuta 1800 puettuina punaisin paitoihin, jotta kaikki erottaisivat heidät kunnolla.

Muut joukkion jäsenet saivat pitkiä vankeustuomioita. Napoleonilta kesti vielä pari vuotta saada muut rosvojoukot kuriin, mutta ”lämmittäjien” taru loppui siihen.