Räjähdys, sotilaita, hevosia, vaunut

Nationalisti yritti murhata Napoleon III:n

Felice Orsini unelmoi itsenäisestä Italiasta, ja vuonna 1858 hän oli valmis rajuun iskuun tehdäkseen siitä totta. Hän täytti laukkunsa pommeilla ja jäi odottamaan Napoleon III:ta.

Felice Orsini unelmoi itsenäisestä Italiasta, ja vuonna 1858 hän oli valmis rajuun iskuun tehdäkseen siitä totta. Hän täytti laukkunsa pommeilla ja jäi odottamaan Napoleon III:ta.

The History Collection/Imageselect

Lainehtivassa tukassaan ja muhkeassa parrassaan Felice Orsini oli italialaisen vallankumoussankarin perikuva, joka hurmasi britit puolelleen.

Orsini kiersi vuonna 1856 Britanniassa puhumassa Italian yhdentymisestä, ja poliitikot ja älymystö ylistivät häntä ja hänen pyrkimyksiään.

Italia oli antiikin jälkeen hajaantunut, ja 1800-luvun puolivälissä siellä oli lukuisia Itävallan hallitsemia kuningaskuntia. Ajatus vanhan kulttuurivaltion yhdistämisestä vetosi romantiikan ajan britteihin.

Myös Orsinin dramaattiset kertomukset taistelustaan Itävallan ylivaltaa vastaan tekivät vaikutuksen.

”Sisäänkäynnin katos oli riekaleina ja jalkakäytävä tahriintunut vereen.” Pommi-iskun silminnäkijä, 1858

Tavoitetta ei silti saavutettaisi pelkällä charmilla, Orsini totesi, ja lähti heti vuoden 1858 alussa Ranskaan.

Hänellä oli mukanaan kassillinen Britanniassa valmistettuja pommeja, jotka räjähtivät osuessaan kohteeseensa ja sinkosivat ympärilleen kuolettavan kuuron luoteja, nauloja ja muuta rautaa.

Hän uskoi, että niiden avulla hän saisi vielä tahtonsa läpi.

Keisari oli kaadettava

Pommit oli tarkoitettu keisari Napoleon III:lle. Poliittisen ja sotilaallisen suurvallan johtajana tämä olisi voinut nujertaa itävaltalaiset ja siten edistää Orsinin asiaa.

Italian tilanne ei kuitenkaan ollut ensimmäisenä kunnianhimoisen keisarin mielessä, ja Orsinin mielestä kuhnailevasta keisarista oli hankkiuduttava eroon.

Räjähdys, sotilaita, hevosia, vaunut

Isku vaati paljon uhreja, sillä paikalle oli saapunut runsaasti ihmisiä tervehtimään keisariparia.

© The History Collection/Imageselect

Pommi räjähti vaunujen alla

Vaunujen panssaroitu pohja ja sivut suojasivat keisariparia, mutta räjähdyksen voima rikkoi vaunujen ikkunat ja vaunuista laskettiin peräti 76 pommien vaurioittamaa kohtaa.

Hevosia kuoli

Saattueen hevosista 20 haavoittui tai kuoli. Räjähdys tappoi toisen Napoleonin vaunuja vetäneistä hevosista heti ja toinen oli lopetettava.

Pommi-isku vaati lukuisia uhreja

Räjähdyksessä kuoli kahdeksan ihmistä ja loukkaantui 156, joista 42 oli poliiseja. Napoleonin 24 hengen saattueesta kuoli 13 ihmistä.

Illalla 14. tammikuuta 1858 Orsini ja kolme muuta italialaista salaliittolaista asettuivat Pariisin oopperatalon luo Rue Le Peletierille. Kello 20.30 koitti hetki, jota he olivat odottaneet.

Keisari Napoleonin vaunut saapuivat oopperan pääovelle vartiokaartin saattamana.

Vaunut olivat tuskin seisahtuneet, kun miehet heittivät pomminsa.

Yksi päätyi vaunujen eteen, toinen sivulle ja kolmas räjähti vaunujen alla.

Vaunujen ikkunat ja katulyhtyjen lasit pirstoutuvat valtavan räjähdyksen voimasta.

”Jos teidän majesteettinne pelastaa maani, 25 miljoonaa ihmistä suo Teille siunauksensa.” Felice Orsini, 1858

Sekasorron keskellä ilman täytti haavoittuneiden huuto ja hevosten korskunta.

”Sisäänkäynnin katos oli riekaleina ja jalkakäytävä tahriintunut vereen”, kertoi silminnäkijä.

Vaunujen panssaroitu pohja ja sivut olivat suojelleet keisariparia. Sirpale oli lävistänyt Napoleonin silinterin ja lasinsiru oli hipaissut keisarinnan silmää, mutta muuten he olivat vahingoittumattomia.

Poliisien ja muiden ihmisten auttaessa loukkaantuneita keisaripari ohjattiin turvaan oopperaan.

Murhayritys muutti Eurooppaa

Syyllisten etsintä käynnistyi heti. Yksi salaliittolaisista, Giovanni Pieri, oli jo poliisin suojissa, sillä partiopoliisi oli ottanut hänet kiinni Rue Le Peletierillä jo hetki ennen Napoleonin vaunujen tuloa.

Hänen hallustaan löytyi samanlainen pommi kuin iskussa käytetyt.

Pierin ja erään toisen salaliittolaisen kuulustelut johdattivat poliisin Orsinin luo, ja tämä pidätettiin seuraavana aamuna.

Piikikäs pommi

Pommeissa oli piikkejä, jotka sisälsivät erittäin helposti syttyvää räjähdyselohopeaa.

© JosepBC

Orsini joutui pian oikeuteen, ja hänet tuomittiin kuolemaan giljotiinissa. Ennen teloitustaan hän vetosi Napoleoniin kirjeessä:

”Jos teidän majesteettinne pelastaa maani, 25 miljoonaa ihmistä suo Teille siunauksensa.”

Napoleon ryhtyikin toimeen, sillä Itävallan heikentäminen oli Ranskan edun mukaista. 20. heinäkuuta hän tapasi Italian yhdentymistä kannattavan Sardinian pääministerin Camillo Cavourin, ja miehet laativat suunnitelman yhteistä vihollista vastaan. Kaksi vuotta myöhemmin Italian yhdentymisestä tuli totta.

Orsinin pommi-isku vaikutti myös Britanniassa.

Britannian pääministeri Henry Palmerston joutui eroamaan, kun kävi ilmi, että Orsini oli oleskellut Britanniassa ennen murhaa ja pääministeri oli jopa nauttinut teetä tämän kanssa.