Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Italy / Sicily: Trial against members of the Mafia in Palermo

Mussolinin sota mafiaa vastaan

Kun Sisilian mafia vuonna 1924 loukkasi Mussolinia tämän vieraillessa saarella, seuraukset olivat välittömät. Il Duce lähetti miehen kukistamaan rikollisorganisaation.

Ulstein Bild/Getty

Benito Mussolini saapui toukokuussa 1924 sotalaivalla ­Sisiliaan. Italian uutta pää­ministeriä oli saattamassa lentokoneita, sukellusveneitä sekä vaikuttava sotilasjoukko.

Mussolinin kävellessä henkivartijoineen Piana dei Grecin halki kaupungin pormestari, mafiapomona tunnettu Don Francesco Cuccia, kysyi, mihin Mussolini tarvitsi lukuisia vartijoita – hänhän oli Cuccian suojeluksessa.

Mussolini raivostui. Hän oli kovaa vauhtia noussut Italian vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi, ja se, että rikollisjärjestön edustaja kehtasi tarjota suojeluaan hänelle, oli loukkaus.

Mussolini päätti julistaa Sisilian mafialle sodan. Jos hän murskaisi mafian, se pelastaisi hänen kunniansa. Lisäksi se olisi keino kasvattaa hänen fasistisen puolueensa kannatusta, joka oli Sisiliassa heikkoa.

Italian pääministeriksi noussut Benito Mussolini raivostui mafioson pilkasta.

© Roger Viollet

Sisilia kärsi mafian kourissa

Mussolinin saapuessa Sisiliaan vuonna 1924 saari oli käytännössä mafian hallinnassa. Useimmissa kaupungeissa valtaa käytti todellisuudessa järjestäytynyt rikollisuus, jolle sen enempää kaupunkilaiset kuin poliisitkaan eivät voineet mitään.

Elämä Sisiliassa oli turvatonta. Mussolini sai esimerkiksi vierailunsa aikana kuulla, että yksin Marsalan kaupungissa oli viimeksi kuluneen vuoden aikana tehty 216 murhaa.

Vuosittain koko Trapanin maakunnassa, jossa Marsala sijaitsee, murhattiin noin 700 ihmistä ja varastettiin noin 30 000 päätä karjaa. Eräs paikallislehti rohkenikin vuonna 1924 kirjoittaa, että maakunta oli romahduksen partaalla.

Mafian jäsenyysrituaaleja: Päästäkseen jäseneksi mafiaan pyrkijän oli ensin suoritettava jokin tietty rikos – yleensä alueen mafian tilaama murha.

© Shutterstock

Kaksi viikkoa Sisilian-vierailunsa jälkeen Mussolini nimitti Trapanin maakunnan prefektiksi eli korkeimmaksi valtion virkamieheksi sotilaskoulutuksen saaneen Cesare Morin.

Mori oli aiemmin toiminut poliisina Sisiliassa ja osoittanut käyttävänsä tarvittaessa kovia otteita. Mussolini sähkötti Morille:

”Teillä on vapaus toimia täysin mielenne mukaan. Valtion auktoriteetti on ­ehdottomasti, toistan ehdottomasti, ­palautettava Sisiliaan. Mikäli voimassa oleva lainsäädäntö on esteenä, työstämme jotain uutta.”

Nämä sanat mielessään Mori lähti ­innoissaan Sisiliaan. Hän halusi toki saada saaren mafiosot telkien taakse, mutta ennen kaikkea hän halusi tehdä heidät naurun­alaiseksi, jotta sisilialaiset lakkai­sivat ­pelkäämästä heitä.

Ensi töikseen Mori allekirjoitti määräyksen, jolla peruttiin kaikki Trapanin maakunnassa myönnetyt aseenkanto­luvat. Niinpä jokainen, joka tavattaisiin aseen kanssa, voitiin nyt pidättää.

Kilpailevat mafia­joukkiot ajautuivat verisiin taisteluihin helpon rahan perässä.

© Scala Archives

Mafia piti Sisiliaa rautaisessa otteessa

Sisilian mafia syntyi 1860-luvulla, kun Italia yhdistyi yhdeksi valtioksi. Olot nuoressa valtiossa olivat niin epä­vakaat, että vauraat maanomistajat palkkasivat yksityisiä vartijoita suojelemaan tiluksiaan ja karjaansa varkailta.

Monet vartijoiksi palkatuista osoittautuivatkin itse rikollisiksi, joilla oli takanaan melkoinen joukko tuomioita.

Pian he järjes­täytyivät rikollisliigoiksi, jotka ­alkoivat kiristää maanomistajia vaatimalla rahaa näiden omaisuuden suo­jelusta.

Saamistaan suojelurahoista huolimatta mafiosot tekivät samaan aikaan sopimuksia myös karjavarkaiden kanssa saadakseen osuutensa näidenkin ansioista.

Mafia sai pian niin paljon valtaa, että se pystyi päättämään, ketkä Sisiliassa menestyivät ja ketkä eivät.

Cesare Mori oli vahvan ja armottoman miehen maineessa.

© Polfoto, Creative Commons & Shutterstock

Mori oli ansioitunut poliisi

Kun Cesare Mori saapui Sisiliaan vuonna 1924, hän tiesi hyvin, mikä häntä odotti, sillä hän oli aiemminkin toiminut saarella poliisina ja joutunut tiukkoihin paikkoihin.

Cesare Mori oli saanut upseerin koulutuksen, mutta hän teki työuransa Italian poliisissa ja nousi rohkeutensa ansiosta huipulle asti. Hän sai jo 23-­vuotiaana vuonna 1895 mainetta kukistettuaan aseistautuneen roiston.

Vuonna 1904 Mori teki ruumiintarkastuksen tunnetulle poliitikolle, mistä hän sai rangaistukseksi siirron Sisiliaan. Hän tuli 13 vuodessa saarella tunnetuksi pelottomuudestaan ja armottomuudestaan.

Toiset ihailivat hänen tehokkuuttaan, toiset puolestaan vihasivat hänen tapaansa tehdä joukkopidätyksiä raskaasti aseistettujen poliisien voimin.

Vuonna 1917 Mori niitti mainetta ­voittamalla yhdeksän tunnin tulitaistelun Paolo Grisafia ja tämän joukkiota ­vastaan.

Lehdistö kuvaili Moria mieheksi, jonka ”sydän kasvaa karvaa”. Hänet nimitettiin poliisipäälliköksi ­Torinoon ja myöhemmin Roomaan. Vuonna 1921 Mori eteni ylimmäksi ­hallinnolliseksi johtajaksi Bolognassa.

Mori sai vastuulleen koko Sisilian

Reilu vuosi myöhemmin Mussolini nimitti Morin Palermon prefektiksi ja antoi hänelle tehtäväksi käydä mafiosojen kimppuun kaikkialla Sisiliassa.

Mori perusti välittömästi erikoisjoukot, jotka voisivat jahdata rikollisia kaikissa saaren yhdeksässä maakunnassa – paikallinen poliisi kun sai tutkia laittomuuksia vain omassa maakunnassaan.

Erikoisjoukkoihin kuului poliiseja, puolisotilaallisia karabinieereja ja musta­paitoja eli aseistettuja fasistipuolueen jäseniä. Erikoisjoukot jaettiin 25 miehen osastoihin, joissa kaikissa oli edustajia kustakin kolmesta ryhmästä.

Mori halusi, että fasistiset mustapaidat osallistuisivat poliisioperaatioihin ja olisivat avoimesti ja rohkeasti mukana mafian kukista­misessa.

Mussolinille ja Morille mafian vastaisessa taistelussa ei näet ollut ensi­sijaisesti kyse rikoksiin syyllistyneiden vangitsemisesta vaan tärkeintä oli osoittaa hallinnon toimintakyky ja vakuuttaa sisilialaiset siitä, että fasismi oli ainoa rauhan ja vakauden tae.

Morin ensimmäinen suuri operaatio oli 62:n mafiayhteyksistä syytetyn etsintäkuulutetun miehen pidättäminen Madonievuoristossa Palermon itäpuolella 28. marraskuuta 1925.

Seuraavan kerran erikoisjoukot iskivät kaksi viikkoa myöhemmin Piazza Armerinassa ja pidättivät 142 ihmistä.

Se, kuka pidätettiin ja miksi, ei ollut Morille niin tärkeää. Palermossa hän antoi pidättää joukon hyvin pukeutu­neita ja kalliilla autoilla ajelevia nuoria miehiä.

Tämä Palermo Viveurs -nimityksellä kutsuttu joukko oli varmasti hankkinut rahansa laittomuuksilla, Mori järkeili ja heitti yli 20 heistä vankilaan.

Samana ­iltana Palermossa napattiin 300 aiemmin rikoksista tuomittua, ja Morin ainoa perustelu oli, että pidätetyt olivat taparikollisia, joten he olivat varmasti tehneet jotain ­rikollista sitten viime tuomionsa.

Joulukuussa ”Rautaprefekti”, kuten Moria oli alettu lehdistössä kutsua, antoi määräyksen, jonka mukaan sisilialaisten taksinkuljettajien oli rekisteröidyttävä ja pidettävä autossa esillä rekisteritodistustaan ja henkilökorttiaan.

Määräyksen tarkoitus oli pysäyttää yksi mafian suosimista ansaintakeinoista, zuinaggio, jossa kuljettajat kävivät ­hakemassa sairaita ja kuskasivat nämä ­valelääkäreille, jotka ­sitten ryöstivät heikossa kunnossa olevilta potilailta rahat ja arvotavarat.

Mori uskoi positiivisen julkisuuden voimaan, joten hän asettui Palermoon ­ollakseen lehdistön käytet­tävissä, kun hänen siihen asti tärkein ­iskunsa mafiaa vastaan käynnistyi.

800 erikoisjoukkojen miestä alkoi 1. tammikuuta 1926 kiristää lumipeitteisen Gangin kaupunkia ympäröivää saartorengasta 80 kilometriä Palermosta kaakkoon.

Kaupunkiin saapuessaan erikoisjoukot löysivät kuitenkin kadut tyhjillään, ja vaikka poliisi kävi läpi talon toisensa jälkeen, mafiosoista ei löytynyt jälkeäkään.

Nämä olivat livahtaneet piiloon talojensa salahuoneisiin odottamaan, että erikoisjoukot luovuttaisivat ja palaisivat Palermoon.

  1. tammikuuta Morin miehet saivat sentään pienen voiton, kun ikääntyvä mafiapomo Gaetano Ferrarello, ”Madonien kuningas”, ryömi piilopaikastaan ja antautui. Hän oli kuitenkin ainoa.

Mafia hallitsi Sisiliaa

Mafia hallitsi varsinkin Sisilian länsiosien hedelmällisiä maanviljelyseutuja ja vaati osaa niiden tuotoista. Mafia piti ­valtaa punaisella merkityissä kaupungeissa – osassa piilossa, osassa täysin avoimesti.

Polfoto, Creative Commons & Shutterstock

Marsala

Mussolinin vierailua edel­tävänä vuonna Marsalassa murhattiin 216 ihmistä.

Polfoto, Creative Commons & Shutterstock

Corleone

Corleonen mafia vaati ­suojelurahaa yrityksiltä ja tilallisilta. ­Mafiapomo Michelangelo Gennarolla ­­oli syytteiden mukaan verkostossaan jopa 120 miestä.

Polfoto, Creative Commons & Shutterstock

Palermo

Poliisi pidätti joukon kalliisiin pukuihin pukeutuneita nuoria miehiä. Mori väitti tämän niin kutsutun Palermo Viveurs -ryhmän olevan rikkaita mafiosoja.

Polfoto, Creative Commons & Shutterstock

Gangi

Gaetano Ferrarello, ”Madonien kuningas”, asui Gangissa ja johti karjavarkauksia ja laajamittaista kiristystä. Ferrarello sai kulkea kaupungissa vapaasti, vaikka hänet oli etsintäkuulutettu murhasta.

Polfoto, Creative Commons & Shutterstock

Messina

Morin mukaan Messinan maakuntaa johti kovalla kädellä juristi Antonino Ortoleva, joka oli kerännyt ympärilleen järjestäytyneen rikollisuuden verkoston.

Polfoto, Creative Commons & Shutterstock

Catania

Pakenevat mafiosot asettuivat vuonna 1925 Cataniaan, jonka rikollisuus lähti pian jyrkkään nousuun.

Polfoto, Creative Commons & Shutterstock

Poliisi otti omaisia panttivangeiksi

Seuraavaksi Mori käski miehiään ottamaan epäiltyjen mafian jäsenten perheenjäseniä panttivangeiksi ja viemään nämä säilöön kurjiin oloihin esimerkiksi kunnallisiin köyhäintaloihin.

Sitten poliisit asettuivat epäiltyjen taloihin niin, että mafiosot joutuivat piiloistaan kuuntelemaan, kuinka poliisit nukkuivat heidän sängyssään ja söivät heidän pöydässään.

Pian epäillyt alkoivat antautua. Palermossa Mori leveili lehdistölle, että ratkaiseva tekijä oli hänen Gangin kaduilla kajauttamansa uhkavaatimus:

”Kaikkien viranomaisia pakoilevien on antauduttava 12 tunnin kuluessa. Muutoin heidän perheidensä, omaisuutensa ja kannatta­jiensa suhteen ryhdytään aikarajan umpeuduttua ankariin toimenpiteisiin.”

Lehdistölle ei kerrottu, että naisia ja lapsia oli otettu panttivangeiksi tai että Mori oli salaa tehnyt sopimuksen Gangin mafiapomojen kanssa yhteistyötä tekevän paroni Sgadarin kanssa.

Mori oli ­luvannut, että kaikki vapaaehtoisesti ­ilmoittautuvat ­mafiosot saisivat lievän rangaistuksen, ja paroni välitti tiedon eteenpäin kaupungin salaisen verkoston kautta.

Mori ei tosin pitänyt sanaansa, ­eivätkä antautuneet saaneet oikeudessa mitään armoa.

Mafian jäsenyysrituaaleja: Jäseneksi ottamisen yhteydessä pyrkijän oli viillettävä haava huuleensa tai käteensä ja annettava veren tippua pyhimyskuvalle.

© Shutterstock

Gangi oli täynnä piilopaikkoja

Cesare Mori halusi saada Sisiliassa aikaan todellisen muutoksen. Jos hän pääsisi käsiksi mahtaviin mafiapomoihin, saarelaiset ymmärtäisivät, että fasismi oli mafiaakin vahvempi.

Niinpä Mori päätti iskeä Gangiin, joka oli yksi mafian pääpaikoista. Kaupunki oli kuitenkin kuin luotu rikollisten tukikohdaksi.

Luis marden/Nat. Geo/getty, shutterstock, L'impero del mitra 1984 & apples under my bed

1. Erikoisjoukot piirittivät kaupungin

Morin 800 miehen erikoisjoukot asettuivat laajaan kehään noin 20 kilometrin säteelle Gangin ­ympärille 1. tammikuuta 1926.

He lähestyivät ­kaupunkia pikku hiljaa pidättäen tilallisia ja maatyöläisiä, joiden he epäilivät ­liittoutuneen kaupungin mafian jäsenten kanssa.

Luis marden/Nat. Geo/getty, shutterstock, L'impero del mitra 1984 & apples under my bed

Kolmenlaisia joukkoja

Luis marden/Nat. Geo/getty, shutterstock, L'impero del mitra 1984 & apples under my bed

Poliisi hoiti kotietsinnät ja paikan päällä tehtävät kuulustelut. Lisäksi ratsupoliisit partioivat alueen ­kumpuilevassa maastossa, jossa ­oli teitä vain harvakseltaan.

Luis marden/Nat. Geo/getty, shutterstock, L'impero del mitra 1984 & apples under my bed

Karabinieerit olivat poliisin ­raskaasti aseistautuneita santarmi­joukkoja. Karabinieereilla oli panssa­roituja ajoneuvoja, konekiväärejä ­ja nopeita vipulukkokiväärejä.

Luis marden/Nat. Geo/getty, shutterstock, L'impero del mitra 1984 & apples under my bed

Mustapaidat oli vapaaehtoisista ­fasisteista koostuvia aseistettuja ­joukkoja. Mussolini käytti mustapaitoja hiljentämään poliittisia vastustajiaan ja auttamaan poliisia.

Luis marden/Nat. Geo/getty, shutterstock, L'impero del mitra 1984 & apples under my bed

2. Ote tiukkeni

Tammikuun 2. päivän vastaisena yönä erikoisjoukot etenivät kaupungin ulkoreunalle ollakseen heti ­aamusta valmiina kotietsintöihin.

Ulosmenotiet tukittiin kuorma-autoilla ja panssarivaunuilla ja puhelin- ja lennätinlangat katkaistiin, joten kaupunki jäi vaille yhteyksiä ulkomaailmaan.

3. Aluetta valvottiin

Poliiseja asetettiin tähystyspaikoille läheisille vuorenhuipuille. Jos joku olisi päässyt läpi saartoringistä, hänet olisi havaittu tähystyspaikalta hänen jatkaessaan matkaa laaksoon.

4. Taloissa oli lukuisia salahuoneita

Kaikki Gangin mafiosot olivat ­rakennuttaneet taloihinsa ­salaisia huoneita, joihin pääsi esimerkiksi vaatekaapissa ­olevan salaoven tai vaikka ­terassilla olevan suuren kukkaruukun alta lähtevän käytävän kautta.

Morin miehet eivät ­löytäneet mafiosoja kotietsinnöissä, joten he ottivat näiden perheitä panttivangeiksi.

  1. Monissa taloissa oli naapuriin johtava pakotunneli.
  2. Katon alla oli ­sopivasti tilaa piileskellä.
  3. Taloissa oli usein valeseinä, jonka taakse mahtui kapea salatila.
  4. Pienet salakomerot kellarissa olivat yleisiä.

5. Mori puhui kaupunkilaisille

Yhdeksän päivän kuluttua, 10. tammikuuta, Mori puhui kaupunkilaisille. Osa mafiosoista oli jo antautunut, ja puheessaan Mori vetosi kaupunkilaisiin, jotta nämä paljastaisivat loputkin piileskelijät.

Niin ei tapahtunut, ja operaatio lopetettiin kahden päivän kuluttua. Sitä pidettiin silti onnistuneena.

Luis marden/Nat. Geo/getty, shutterstock, L'impero del mitra 1984 & apples under my bed

Lehtikirjoittelu oli ristiriitaista

  1. tammikuuta Mori yritti voittaa kaupunkilaiset lopullisesti puolelleen. Hän saapui kaupunkiin raskaissa sotilassaappaissa ja piti jylisevän puheen raatihuoneen parvekkeelta.

Hän tuomitsi suojelurahat ja kiristyksen ja vetosi gangilaisiin, että nämä nousisivat puolustamaan itseään.

Fasististen lehtien mukaan kaupunkilaiset vastasivat puheeseen raikuvin suosionosoituksin ja heilutellen kylttejä, joissa oli fasistisia iskulauseita.

Yksi lehti jopa kirjoitti Morin ”suoriutuneen tehtävistään kuin uudesti syntynyt Herkules”. Sen mukaan Mori oli ”lopulta katkaissut pedon kaulan” ja ”kansa ylisti kiihkeästi suurta valloittajaa”.

Toiset kirjoittivat totuudenmukaisemmin, että raatihuoneella oli ollut vain pieni väkijoukko ja että Mori oli saanut suhteellisen viileän vastaanoton.

Gangin operaatio johti Morin mukaan 130 etsintäkuulutetun mafioson sekä 300 avunantajan pidätykseen. Avunantajilla tarkoitettiin usein mafiosojen perheenjäseniä, joiden pidätysperuste olivat heidän ”rikolliset yhteytensä”.

Sisäministeri Luigi Federzonille Mori valehteli suoraan väittäen, että avun­annosta vangittavia henkilöitä syytet­tiin aina jostain konkreettisesta rikoksesta.

Todellisuudessa vangitsemisen ainoa syy oli usein se, että henkilö asui samassa ­talossa mafian jäsenyydestä syytetyn kanssa.

Mafian jäsenyysrituaaleja: Mafiapomo sytytti pyhimyskuvan tuleen pyrkijän pitäessä sitä kädessään.

© Shutterstock

Corleonen kaupungissa järjestetyssä iskussa poliisin onnistui löytää vain 59 ihmistä, joita voitiin syyttää konkreettisesta rikoksesta, mutta peräti 69:ää ihmistä syytettiin avunannosta.

Gangin piirityksen jälkeisinä kuukau­sina Morin erikoisjoukot tekivät uusia ratsioita lukuisissa kaupungeissa. Suurella voimalla tehdyissä iskuissa rautoihin pantiin niin mafiapomoja, pikkurikollisia kuin satunnaisia ohikulkijoitakin.

Pidätysten sat­tuman­varaisuudesta kertoo se, että myös joukko läpikulkumatkalla olleita viat­tomia liikemiehiä otettiin kiinni hotellissa Corleonessa.

Kaikkiaan Morin väki pidätti 11 000 sisilialaista, joista 5 000 pelkästään Palermon maakunnassa. Morin miehet iskivät aina suurella joukolla ja raskaasti aseistettuina, jotta mafia ei ryhtyisi aseelliseen vastarintaan.

Ainoa ammuskelu tapahtui poliisin saatua nimettömän vihjeen Agrigentossa asuvista Saccon veljeksistä. Saccon veljekset eivät olleet ma­fian ­jäseniä – päinvastoin mafia oli tappanut heidän isänsä tämän vastustettua kiristysyrityksiä.

Ilmeisesti Agrigenton paikallisten mafiosojen antaman nimettömän vihjeen mukaan veljesviisikko kuitenkin kuului mafiaan ja oli syyllinen moniin mafian tekemiin iskuihin.

Morin väki järjesti väijytyksen. Kun ­Saccon veljekset ilmaantuivat näkyville kivääreineen, joilla he olivat vuosikausia puolustautuneet mafiaa vastaan, erikoisjoukot avasivat tulen.

Yksi veljeksistä haavoittui rintaan, minkä jälkeen muut antautuivat. Kaikki veljekset tuomittiin näytösoikeudenkäynnissä elinkautiseen vankeuteen mafiassa toimimisesta.

Morin miehet panivat rautoihin tuhansia syyllisiä – ja syyttömiä.

© Keystone/Getty

Kaikille piti saada ankarat tuomiot

Moria alkoi kalvaa epäilys, että osin heikko ­todistusaineisto ei riittäisi tuhansien mafian jäseniksi syytettyjen tuomitsemiseen oikeudessa. Jotain oli tehtävä, jotta fasistihallinto ei joutuisi nöyryytetyksi eikä hän itse kritiikin kohteeksi.

Mussolini oli ennakoinut tilanteen ja ­lähettänyt Sisiliaan ankaran valtionsyyttäjän Luigi Giampietron. Tämän piti korvata syyttäjä, joka Mussolinin mielestä takertui aivan liikaa oikeustieteeseen ja todisteisiin.

Giampietro sen sijaan oli ­kivenkova tyyppi, jonka mukaan muun muassa ”ystävällisyys tulkitaan heikkoudeksi, ja se tekee rikollisista ylimielisiä”.

Mori vakuutti Giampietron salaa siitä, että erikoisjoukkojen ja muiden poliisien lausunnoille tuli antaa suurin mahdollinen painoarvo, vaikka mitkään muut ­todisteet eivät viittaisikaan syytettyjen syyllisyyteen.

Giampietrolle kirjoittamassaan kirjeessä Mori korosti myös, että ”rangaistukset on aina annettava ankarimman mukaan”.

11 000 vangitusta vain muutama sata kuului oikeasti mafiaan, ja useimmat heistäkin olivat alimman tason pikku­tekijöitä. Tuhannet muut olivat joko täysin viattomia tai näpistelijöitä, joilla ei ollut mafia­yhteyksiä.

Gangissa vuonna 1926 pidätetyistä 430 ihmisestä vain 154 päätyi oikeuteen, ja muut oli vapautettava. Oikeuteen päätyneiden tapaukset käsiteltiin pintapuolisessa ja kiireisessä näytösoikeudenkäynnissä, joka alkoi 4. lokakuuta 1927.

Kaikki 154 istuivat yhtä aikaa Termini Imeresesin oikeussalissa kalterien takana. Heidät ristikuulusteltiin vaivaisen kuuden viikon aikana, ja 300 todistajaa antoi lausuntonsa pikavauhtia, koska Mussolini halusi hoitaa asian nopeasti.

Vain kahdeksan todettiin syyttömiksi, ja kaikki muut tuomittiin: seitsemän sai elinkautisen vankeusrangaistuksen ja loput 5–30 vuotta vankeutta.

Esimer­kiksi eräs teurastaja tuomittiin, koska ­ma­fiosot kävivät säännöllisesti hänen liikkeessään ja keskustelivat keskenään kassajonossa.

­Toinen tuomittiin, koska hän oli epäilyttävän todistajan mukaan ”taistellut sosialistisia aktivisteja vastaan Corleonessa, ja vain mafia teki sellaista”.

Morin sota mafiaa vastaan kesti viisi vuotta. 1 200 mafian jäseneksi epäiltyä joutui vankilaan, ja tuntematon määrä ihmisiä pakotettiin muuttamaan Manner-Italiaan.

Suurin osa tuomituista oli pikkutekijöitä, mutta ajojahti pelästytti silti monet mafia­pomot. Jotkut keskeyttivät ­rikolliset toimensa kokonaan, ja jotkut muuttivat maasta.

Ma­fiosoja päätyi varsinkin Yhdysvaltoihin. Moni viatonkin joutui kärsimään, mutta mafia todella heikkeni ja rikollisuus Sisiliassa romahti.

Esimerkiksi Morin saa­pumista edeltävänä vuonna ­Palermon maakunnassa oli tehty 224 murhaa, mutta viiden vuoden mafian vastaisen sodan jälkeen vuonna 1929 maakunnassa tehtiin enää viisi murhaa.

Vuonna 1923 aseellisia ryöstöjä oli ollut 312 ja vuonna 1929 enää kolme. Myös rahankiristys­tapaukset laskivat 72:sta yhteen ainokaiseen.

Mafian jäsenyysrituaaleja: Pyrkijän oli vannottava vala: ”Palakoon nahkani niin kuin tämä kuva, jos petän Cosa Nostran [Sisilian mafian].”

© Shutterstock

Mori kävi kiusalliseksi puolueelle

Paikallisen rikollisuuden vähennyttyä tutkimukset siirtyivät yhä korkeammalle tasolle. Huhuttiin, että Sisilian fasistiset huippupoliitikot toimivat mafian laskuun.

Mori paneutui innolla tehtäväänsä ja sai monet heistä erotettua, kunnes Mussolini puuttui peliin.

  1. kesäkuuta 1929 Mori sai kuulla erottamisestaan – tosin kohteliain sanankääntein Mussolinin kiittäessä häntä ”pitkästä ja arvokkaasta työstä isänmaan hyväksi”.

Laihaksi lohduksi Mori nimitettiin Italian senaatin jäseneksi, mutta hän oli erottamisestaan katkera kuolemaansa saakka vuonna 1942.

Citizens of Palermo Welcome US Tanks

Fasismi ei koskaan todella juurtunut Sisiliaan, ja ­liittoutuneet otettiinkin ­vastaan vapauttajina.

© Corbis/Getty

Liittoutuneet palauttivat mafian valtaan

Morin ajojahti sai mafian otteen Sisiliasta kirpoamaan, ja niin murhat kuin kiristyksetkin vähenivät merkittävästi 1920-luvulla. Tilanne kuitenkin muuttui taas toisen maailmansodan jälkeen.

Heinäkuun 10. päivän vastaisena yönä vuonna 1943 liittoutuneet nousivat maihin Sisiliaan, ja siitä alkoi mafian uusi suuruuden aika.

Yhdysvaltalaiset olivat tehneet sopimuksen mafiapomo Lucky Lucianon kanssa saadakseen Sisilian mafialta tietoja muun muassa vihollisjoukkojen määrästä, koosta ja puolustuslinnoit­teista.

Vaikka Luciano oli ehtinyt olla jo seitsemän vuotta kaltereiden takanakin Yhdysvalloissa, hänellä oli yhä hyvät ­yhteydet entiselle kotiseudulleen.

Kun saksalaiset ja italialaiset joukot sitten vetäytyivät Manner-Italiaan, Sisilia tarvitsi uuden, Mussolinista ja fasisteista riippumattoman hallinnon.

Moni mafiapomo varmisti yhteistyöllä liittoutuneiden kanssa itselleen huippupaikan, josta käsin oli helppo rakentaa uusiksi vanhat mafia-asetelmat ja rikolliset ansainta­verkostot.

Niinpä liikemiehet saattoivat ­pian taas tilata kilpailijansa murhan ja suojelurahojen kiristykset yleistyivät.

Lue myös:

Piccioti Sisilia Mafia
Rikokset

Pikaopas: Mafia piti Sisiliaa otteessaan

4 minuuttia
Suuret sotapäälliköt

Yritettiinkö Mussolini murhata?

1 minuuttia
Terrorismi

Terrori-isku: Pariisi on ollut aina terrorin kohteena

5 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota