Media julkaisi elokuun lopussa 2023 Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin pidätyskuvan.
Trump jää historiankirjoihin ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä, josta on otettu kuva pidättäessä.
Hän ei toki ole läheskään ensimmäinen, jonka poliisin kuvaajat ovat ikuistaneet.
Kuvia pidätetyistä ryhdyttiin ottamaan jo noin 160 vuotta aikaisemmin – vain muutama vuosi sen jälkeen, kun valokuvaus ylipäätään keksittiin.
Belgian poliisi oli ensimmäinen lainvalvontaviranomainen, joka oivalsi uuden tekniikan mahdollisuudet. Belgiassa kuvattiin jo vuonna 1843 maan vankiloissa olevia vankeja, jotta heidät voitaisiin tunnistaa, jos he joutuisivat uudelleen telkien taakse.
Keksintö levisi nopeasti, ja muutamassa vuodessa Lontoon, Pariisin ja New Yorkin kaltaisten suurkaupunkien poliisit olivat myös ottaneet pidätyskuvat käyttöön ja laatineet kuva-albumeja alamaailman rikollisista.
Kuviin liitettiin yleensä lyhyt teksti, jossa kuvattiin rikollisten erityispiirteitä, kuten tatuointeja tai arpia.
Donald Trumpista otettiin pidätyskuva, kun Fultonin piirikunnan viranomaiset syyttivät entistä presidenttiä yrityksestä manipuloida Georgian osavaltion vuoden 2020 vaalituloksia.
Sormien ja jalkojen piti paljastaa rikolliset
Nykyaikaisen pidätyskuvan etu- ja sivukuvineen kehitti ranskalainen poliisi Alphonse Bertillon vuonna 1888.
Hän standardoi valokuvan etäisyyden, kulman ja valon, jotta kuvia voitiin verrata keskenään, ja liitti kaikkiin kuviin mitat pidätetyn päästä, korvista, jaloista ja sormista.
Tavoitteena oli tunnistaa taparikolliset, vaikka he olisivat naamioituneita.
Bertillonin menetelmä herätti kiinnostusta, mutta se hävisi 1900-luvun alussa uudelle keksinnölle. Sormenjäljet osoittautuivat tarkemmiksi ihmisen tunnistamisessa.
Bertillonin mittaukset poistuivat käytöstä, mutta hänen standardoidut rikosrekisterikuvansa eivät. Niitä käytetään edelleen, ja myös Yhdysvaltain entinen presidentti Trump joutui nöyrtymään kuvattavaksi.