Mestarivoron salainen ase oli sateenvarjo

Vuonna 1901 kekseliäs murtovaras tyhjensi kultaseppä Bourdinin kassakaapin välineinään saha, pora, metallilanka – sekä sateenvarjo!

Vuonna 1901 kekseliäs murtovaras tyhjensi kultaseppä Bourdinin kassakaapin välineinään saha, pora, metallilanka – sekä sateenvarjo!

Photo 12/Getty Images

Kultaseppä Bourdin ei osannut aavistaa pahaa, kun hän lokakuun 6. päivän iltana vuonna 1901 avasi kotiovensa Rue Quincampoix’lla Pariisissa.

Hän oli palaamassa maalta viikonlopun vietosta ja odotti jo pääsevänsä unille.

Makuuhuoneessa häntä oli kuitenkin vastassa järkyttävä näky.

Kassakaappi oli murrettu ja tyhjennetty, ja katossa ammotti iso reikä.

Bourdin soitti oitis poliisille.

Nämä eivät kuitenkaan löytäneet mitään johtolankoja Bourdinin kodista eivätkä yläpuolella olevasta vuokra-asunnosta.

Portinvartijarouvakaan ei tiennyt kertoa muuta kuin että asunnon oli vuokrannut muutamaa päivää aiemmin joku Guillout-niminen mies, joka oli maksanut vuokran pitkälle ennakkoon.

”Olen nähnyt maailman, eikä se näytä kauniilta.” Alexandre Jacob

Vaikka poliisi oli ymmällään, pariisilaisille tapaus oli selvä. Rikosta ei ollut voinut tehdä kukaan muu kuin Alexandre Jacob, eräs aikansa puhutuimmista rikollisista.

Varas huiputti portinvartijaa

Alexandre Jacob syntyi vuonna 1879 Marseillen satamakaupungissa.

Hänen isänsä oli leipuri, joka oli nuoruudessaan ollut myös merillä.

Vain 11-vuotiaana Jacob seurasi isänsä esimerkkiä ja pestautui laivapojaksi. Pian hänelle kuitenkin selvisi, ettei elämä merillä ollut häntä varten.

”Olen nähnyt maailman, eikä se näytä kauniilta”, hän totesi myöhemmin.

Alexandre Jacob, anarkisti, Îles du Salut

Vuodelta 1905 peräisin oleva Jacobin kuva on yksi harvoista. Hän viihtyi anonyyminä ja käytti lukuisia peitenimiä.

Satamakapakassa tapaamiensa tuttujen kautta Jacob löysi pian tuottoisamman toimen, ja 31. maaliskuuta 1899 hän aloitti uuden uran varkaana ryöstämällä panttilainaamon Marseillessa.

Pian Jacob jo johti rikollisjoukkoa, joka operoi Pariisista käsin kaikkialla Ranskassa sekä lisäksi Belgiassa, Saksassa ja Italiassa.

Liigan bravuuri oli kassakaappien avaaminen, ja syksyllä 1901 heille avautui tilaisuus merkittävään iskuun.

Jacob oli kuullut eräältä kultaseppä Bourdinin työntekijältä, että Bourdin säilytti runsaasti arvotavaraa kotinsa kassakaapissa.

Kun Bourdinin asunnon yläpuolelta vapautui samoihin aikoihin vuokrahuoneisto, Jacob määräsi kumppaninsa Bonnefoyn muuttamaan asuntoon.

Bonney vuokrasi asunnon Guilloutin nimellä, maksoi portinvartijarouvalle vuokran ennakkoon, ja vihjasi tälle aikovansa myös remontoida asuntoa.

Rouva panikin merkille, että seuraavana lauantaina kaksi miestä meni asuntoon työasuissa.

Nainen ei voinut aavistaa, että kyseessä olivat Alexandre Jacob ja eräs kolmas liigan jäsen – ja että he eivät suinkaan olleet remonttiaikeissa.

Sateenvarjo vaiensi äänen

Jacob oli aiemmin varmistanut, että Bourdin oli lähtenyt maalle. Sunnuntaiaamuna hän alkoi sahata ja porata rikoskumppaninsa Clarensonin kanssa lattiaan reikää, josta pääsisi alapuolella olevaan asuntoon.

Jacob työnsi reiästä sateenvarjon ja avasi sen kiristysnyörin avulla.

Katosta lohkeavat palaset putoilivat näin avonaiseen sateenvarjoon ilman epäilyttävää kolinaa miesten suurentaessa aukkoa edelleen.

Puolentoista tunnin aherruksen jälkeen Jacob ja Clarenson mahtuivat jo pujottautumaan reiästä köyden avulla Bourdinin asuntoon.

He mursivat kultasepän kassakaapin ja saivat saalikseen useita kiloja kultaa ja jalokiviä sekä käteistä rahaa.

Alexandre Jakob, illegalismi, Pariisi

Varkautta ei ollut vielä selvitetty, kun aikakauslehti Le Petit Journal julkaisi siitä muutaman viikon kuluttua piirroskuvan.

© Photo 12/Getty Images

Varkaat iskivät ylhäältä

Välineet mahtuivat työkalukassiin

Tarvittavat välineet – pora, pistosaha ja muut työkalut sekä metallilanka, jolla vorot tiirikoivat kassakaapin auki – mahtuivat kaikki Jacobin työkalukassiin.

Kohteeseen laskeuduttiin köysitikkailla

Jacob ja Clarenson laskeutuivat Bourdinin asuntoon köysitikkailla. Katon reikä oli Bourdinin sängyn yllä, ja ensimmäiset katonpalaset olivat pudonneet pehmeän äänettömästi patjalle.

Kassakaappi oli murrettava

Jacob ei saanut tiirikoitua kassakaappia auki, joten varkaiden oli murrettava se. Heidän onnekseen samaan aikaan pauhannut raju ukonilma peitti poraamisen ja iskujen äänet.

”Mieluummin varastan ihmisiltä kuin tulen itse ryöstetyksi.” Alexandre Jacob, 1905

Poliisi arvioi varkaiden saaliin arvoksi yli 120 000 frangia, mikä vastaa yli puolta miljoonaa nykyeuroa.

Poliisilla ei silti ollut todisteita, jotka olisivat viitanneet suoraan Jacobiin.

Jacob pidätettiin vasta 22. huhtikuuta 1903 Pohjois-Ranskassa tehdyn ryöstön yhteydessä. Kaksi vuotta myöhemmin hänet tuotiin 23 rikoskumppaninsa kanssa oikeuden eteen syytettyinä 150 varkaudesta.

Jacob ei katunut.

”Mieluummin varastan ihmisiltä kuin tulen itse ryöstetyksi”, hän julisti.

Jacob tuomittiin elinkautiseen pakkotyöhön Îles du Salut'n saarelle Atlantin valtamerelle.

Kärsittyään tuomiotaan 20 vuotta hän sai palata Pariisiin. Jacob ei päässyt kuitenkaan enää jaloilleen, ja hänen elämänhalunsa hiipui.

Jacob teki itsemurhan 28. elokuuta 1954. Hän oli 74-vuotias.