Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Marilyn Monroe black background

Marilyn Monroe: Murhattiinko Marilyn Monroe?

Epämääräisiä selityksiä, kadonneita asiakirjoja ja puutteellinen ruumiinavaus – ei mikään ihme, että Marilyn Monroen kuolinsyy puhuttaa vielä 50 vuotta tähden kuoleman jälkeen. Monet uskovat, että maailman seksikkäin nainen joutui salaliiton uhriksi.

Lauantai 4. elokuuta 1962 oli sietämättömän kuuma päivä. Puuskainen tuuli repi kuivia lehtiä puista ja lennätti hiekkapölyä Mojaven autiomaasta Los Angelesin esikaupunkeihin. Kuumuus ja pöly kävivät miljoonakaupungin asukkaiden hermoille, ja poliisit tiesivät kokemuksesta, että sellaisen päivän kääntyessä yöksi odotettavissa oli tavallista enemmän kotihälytyksiä ja itsemurhia. Myös pilailusoitot hätäkeskukseen luultavasti lisääntyisivät.

Niinpä poliisi Jack Clemmons piti kello 4.25 sunnuntaiaamuna 5. elokuuta tullutta soittoa myös ensin pilana. Puhelimesta kuului hätääntynyt miehen ääni: ”Marilyn Monroe on kuollut! Hän on tappanut itsensä!” Epäilyksistään huolimatta Clemmonsin oli mentävä tarkistamaan tilanne Fifth Helena Drivelle Monroen espanjalaistyyliselle huvilalle.

Keski-ikäinen nainen avasi oven ja vei Clemmonsin makuuhuoneeseen. Siellä häntä odotti kaksi miestä, lääkäri ja psykiatri. Sängyllä peitteen alla makasi nainen mahallaan. Vain vaaleahiuksinen pää oli näkyvissä. Miehet osoittivat yöpöydällä olevia tyhjiä pilleripurkkeja ja kertoivat Clemmonsille, että nainen oli ottanut yliannostuksen unilääkkeitä.

Vaikka ruumis oli lähes kokonaan piilossa peiton alla ja naisen kasvot olivat meikittömät, Clemmonsilla ei ollut vaikeuksia tunnistaa naista: kyseessä oli filmitähti Marily Monroe, joka oli todellakin kuollut kuin kivi.

Sinä yönä Hollywood menetti yhden suurimmista tähdistään, mutta legenda jäi elämään. Marilyn Monroen kuolema todettiin epätoivoisen naisen itsemurhaksi, mutta se askarruttaa yhä monia. Vielä 50 vuotta Monroen kuoleman jälkeen vellovat monenlaiset salaliittoteoriat, jotka perustuvat hatariin todistajanlausuntoihin, kadonneisiin oikeudenkäyntiasiakirjoihin ja muihin epäselvyyksiin.

Lausunnot muuttuivat

Kotiapulainen Eunice Murray oli jutun päätodistaja, mutta hänen tarinansa muuttui kuulustelujen aikana.

Kolme Marilyn Monroen kuolinpaikalle ensimmäisenä saapunutta todistajaa muuttivat jokainen lausuntojaan tutkinnan aikana. Se sai poliisin epäilemään, että he salasivat jotakin.

Kotiapulaisen tarina kuulosti harjoitellulta

Marilyn Monroen lisäksi talossa asui vain hänen kotiapulaisensa Eunice Murray, joka huolehti tähden käytännön asioista sekä tämän hyvinvoinnista. Murray näki keskiyön aikaan valon pilkottavan Monroen oven alta ja huolestui, sillä Monroe nukkui yleensä pimeässä. Murray koputti lukittuun oveen, mutta ei saanut vastausta.

Hän näki makuuhuoneen ikkunasta Monroen makaavan liikkumatta vuoteellaan ja soitti heti tämän psykiatrille Ralph Greensonille, joka saapui noin kello 00.30. Greenson rikkoi ikkunan hiilihangolla ja kapusi makuuhuoneeseen. Hetken kuluttua hän avasi huoneen oven ja sanoi Murraylle: ”Olemme menettäneet hänet.” Greenson soitti Monroen lääkärille Hyman Engelbergille, joka tuli paikalle ja kirjoitti tähden kuolintodistuksen.

Kertomus epäilytti poliisia:

Kun Murraytä myöhemmin kuulusteltiin, tämä muutti yhtäkkiä kertomustaan ja kertoi löytäneensä Monroen noin kello 3.30. Poliisia Murrayn tarina ei vakuuttanut, ja hän kirjoitti raporttiinsa: ”Tuntui, että hänelle oli kerrottu, mitä hänen pitää sanoa. Hän oli harjoitellut sanoja etukäteen.”

Vuonna 1985 Murray muutti jälleen lausuntoaan. Silloin hän väitti löytäneensä Monroen kuolleena kello 22–22.30 ja sanoi, että lääkäri ja ambulanssi kutsuttiin ennen poliisin tuloa.

Samassa yhteydessä hän paljasti, että oikeusministeri Robert Kennedy oli käynyt talossa Monroen kuolinpäivänä. Kennedy oli riidellyt Monroen kanssa, minkä jälkeen Monroe oli ollut hyvin allapäin.

Greenson salasi tietoja

Monroe's window

Ralph Greenson rikkoi Monroen makuuhuoneen ikkunan päästäkseen sisään.

Useiden hermoromahdusten ja neljän itsemurhayrityksen jälkeen Marilyn Monroe puhui lähes päivittäin psykiatrinsa Ralph Greensonin kanssa. Tämä oli käynyt Monroen luona myös tämän
kuolinpäivänä. Greensonin mukaan Monroe oli ollut vihainen ja kertonut tuntevansa jääneensä läheisten ihmisten – muun muassa ”hallitukseen kuuluvien merkittävien miesten” – hylkäämäksi. Monroen aiemmista itsemurhayrityksistä huolimatta Greenson ei huolestunut.

Ralph Greenson

”Olen nähnyt hänet paljon pahemmassakin kunnossa”, Greenson selitti poliisille.

Noin kello 00.30 sunnuntaiyönä Murray oli soittanut Greensonille ja kertonut, että Monroe ”makasi omituisesti”. Greenson oli kiirehtinyt paikalle ja löytänyt potilaansa kuolleena.

Lausunto muuttui myöhemmin: Myöhemmin Greenson muutti kertomustaan niin, että ajankohdat vastasivat Monroen kotiapulaisen ja lääkärin lausuntoja. Greenson kuoli vuonna 1979 muuttamatta enää lausuntoaan. Hän ei koskaan kertonut, miksi hän oli alun perin muuttanut tarinaansa. Kuulustelujen johtaja pohti, oliko tarkoitus ollut saada näyttämään siltä, että Monroen löytämisestä hätäkeskussoittoon oli kulunut lyhyempi aika kuin alkuperäisen kertomuksen mukaan. Joka tapauksessa poliisi kirjoitti poliisiraportin marginaaliin, että Greenson salasi joitakin tietoja eikä kertonut yön tapahtumista totuudenmukaisesti.

Hyman Engelberg kirjoitti Marilyn Monroelle useita unilääkereseptejä.

Kirjoitti Marilynin lääkemääräykset

Unettomuudesta kärsivä Marilyn Monroe oli tullut riippuvaiseksi unilääkkeistä, joita hän usein nautti samppanjan kanssa. Lääkkeet hänelle määräsi lääkäri Hyman Engelberg.

Vaikka Engelberg tiesi tähden yrittäneen itsemurhaa unilääkkeillä, hän oli kirjoittanut tälle uuden reseptin. Päivää ennen kuolemaansa Monroe oli hankkinut reseptillä noin 50 tablettia, mikä on kerralla nautittuna kuolettava määrä. Monroen kuoltua Engelberg kutsuttiin paikalle ja hän kirjoitti kuolintodistuksen.

Uusi selitys: Poliisikuulusteluissa myös Engelberg muutti kertomustaan yön tapahtumista.

Uuden lausuntonsa mukaan Engelberg ei saapunut paikalle kello 24–01 lauantai-iltana vaan vasta kello 3.30 sunnuntaina, ja kuolin-todistuksen hän kertoi kirjoittaneensa kello 3.50. Koska jutun kaikki kolme päätodistajaa muuttivat tarinaansa, kuulustelujen johtaja teki siitä omat johtopäätöksensä: Lääkäri, kotiapulainen ja psykiatri olivat sopineet keskenään kertovansa kellonajat niin, että ne olisivat lähempänä kellonaikaa 4.25, jolloin poliisi sai hätäpuhelun.

Makuuhuone oli liian siisti

Jack Clemmons epäili todistajien lausuntoja.

Jack Clemmons oli ensimmäinen poliisi, joka saapui Monroen kuolinpaikalle. Siellä häntä olivat vastassa Monroen kotiapulainen, lääkäri ja psykiatri. Muutama asia kummastutti Clemmonsia: vuode näytti vasta sijatulta, ja makuuhuone oli hyvin siisti. Clemmonsin kokemusten perusteella itsemurhaa hautovat ihmiset eivät juurikaan välitä siisteydesta ja järjestyksestä.

Kotiapulainen Eunice Murray kertoi, että he olivat löytäneet Monroen ruumiin pian keskiyön jälkeen mutta odottaneet neljä ja puoli tuntia, ennen kuin kutsuivat poliisin.

”Meillä oli niin paljon tehtävää. Minun piti esimerkiksi pukeutua ja siivota”, Murray totesi.

Myös lääkärin ja psykiatrin kertomukset epäilyttivät Clemmonsia: ”Meidän piti saada lupa studion pr-osastolta ennen kuin saatoimme tehdä mitään.” Clemmons kysyi, mitä miehet olivat tehneet odottaessaan. Nämä kohauttivat olkapäitään ja kertoivat vain jutelleensa.

Kello 5.30 paikalle saapuivat rikospoliisit, joiden piti kuulustella todistajia. Kun Clemmons ajoi varhain aamulla poliisiasemalle, hän ei saanut tapausta mielestään. Hän oli varma, että todistajat eivät olleet kertoneet hänelle kaikkea.

Kertomusta pidettiin julkisuuden tavoitteluna

Monroe pills

Marilyn Monroen yöpöydällä oli useita tyhjiä tablettipurkkeja, joiden sisällön hänen uskotaan nauttineen kerralla.

Vuonna 1982 ambulanssinkuljettaja James Hall kertoi The Globe -lehdelle oman versionsa Monroen kuolinyön tapahtumista. Hall kertoi, että ambulanssi kutsuttiin myöhään illalla Marilyn Monroen huvilalle, jossa tähti makasi sohvalla. Tämä hengitti niin heikosti, että Hall alkoi antaa hänelle sydänhierontaa.

”Häneen tuli hieman eloa, ja väri alkoi palata hänen kasvoilleen. Samassa sisään asui lääkärinlaukkua kantava mies, joka esitteli itsensä Monroen lääkäriksi. Poistuin taaemmaksi, ja mies otti taskustaan suuren ruiskun.” Hallin mukaan lääkäri iski ruiskun Monroen rintaan, mutta neula pysähtyi johonkin, ilmeisesti kylkiluuhun. Lääkäri painoi väkisin neulan syvemmälle. Hall tunnisti lääkärin Ralph Greensoniksi, Monroen psykiatriksi.

Naapureiden mukaan talolla oli nähty ambulanssi myöhään lauantai-iltana. Hallin arveltiin kuitenkin vain tavoitelleen tarinallaan julkisuutta eikä häntä koskaan virallisesti kuulusteltu asiasta.

Johto tukki nuoremman tutkijan suun

Thomas Noguchi oli nuorin kuolinsyytutkija eikä rohjennut sanoa ylemmilleen vastaan.

Oikeuslääkäri Thomas Noguchi aloitti Monroen ruumiinavauksen tämän kuolemaa seuranneena iltapäivänä. Monroen verestä löytyi tappava määrä Nembutal-nimistä unilääkettä. Normaalisti suun kautta otettu lääke näkyy mahassa kellertävänä aineena, mutta Monroen mahalaukussa tai suolistossa ei tällaisia jäänteitä ollut.

Monroen paksusuoli oli punoittava ja ärtynyt, joten Noguchi arveli, että unilääke oli joutunut hänen elimistöönsä peräsuolen kautta. Lääkäri poisti Monroen sisäelimet tarkempia tutkimuksia varten.
Jos sisäelimistä ei löytyisi jäänteitä lääkkeestä, se todistaisi, että lääkettä ei ollut nautittu suun kautta. Noguchi lähetti sisäelimet tutkittavaksi, mutta kun hän myöhemmin tiedusteli tuloksia, hän sai hämmästyksekseen kuulla, että sisäelimiä ei ollut tutkittu ja että ne olivat vieläpä kadonneet. Noguchia kehotettiin keskeyttämään tutkimuksensa, ja hänen esimiehensä antoi lehdistötilaisuudessa lausunnon:

“Olemme tulleet siihen tulokseen, että Marilyn Monroe kuoli liian suureen annokseen rauhoittavaa lääkettä, jonka hän itse vapaaehtoisesti nautti, joten hänen kuolemansa todennäköinen syy on itsemurha. Hän nautti noin suullisen tabletteja parissa sekunnissa.”

Noguchin mielestä lausunto oli ristiriidassa hänen alustavien tutkimustensa kanssa, joiden mukaan Monroe ei ollut nauttinut tabletteja suun kautta, mutta hän ei esittänyt vastalausetta.
”Nuorimpana virkamiehenä en rohjennut kyseenalaistaa esimiesteni sanoja”‚ Noguchi kertoi myöhemmin kirjassaan Coroner (kuolinsyytutkija) vuodelta 1983. Koska Monroen sisäelimet katosivat ennen kuin niitä ehdittiin tutkia, Noguchi ei voinut ruumiinavauksen avulla päätellä varmaa kuolinsyytä. Ruumiinavausraportissaan hän ympyröi kuolinsyylomakkeesta kohdan itsemurha. Sen alle hän kirjoitti sanan ”todennäköinen”.

Fred Otash salakuunteli Monroeta

Yksityisetsivä Fred Otash kertoi vakoilleensa Monroeta tämän kuolemaa edeltävänä aikana.

Fred Otash oli yksityisetsivä, joka väitti salakuunnelleensa Monroeta vuonna 1962. Toimeksiantaja oli ammattiliittojohtaja Jimmy Hoffa, joka halusi vahingoittaa Monroen rakastajaa Robert Kennedyä.
Otash sanoi vaienneensa tiedoistaan vuosia, koska hän ei halunnut tulla sotketuksi asiaan.

Vuonna 1985 hän kuitenkin kertoi televisioyhtiö ABC:lle, että Hoffa oli palkannut hänet hankkimaan Kennedystä raskauttavia tietoja. Otash oli Monroen taloon asentamistaan kuuntelulaitteista kuullut tämän riitelevän Kennedyn kanssa kuolinpäivänään. ”Tunnen itseni hyväksikäytetyksi”, Monroe huusi, ja Kennedy oli vastannut: ”Missä hitossa se on!? Perheeni maksaa sinulle siitä!”

”Sillä” Otash uskoi Kennedyn tarkoittaneen punaista päiväkirjaa, johon Monroe oli kirjannut Kennedyn kanssa käymiään yksityisiä keskusteluja. Kennedy pelkäsi päiväkirjan tietojen vuotavan julkisuuteen.

Otashin kertomuksen aikoihin Los Angelesin niin sanottu suuri valamiehistö aikoi avata jutun uudelleen tutkittavaksi. Pian valamiehistön johtaja kuitenkin erotettiin ja asia haudattiin sillä perusteella, että todisteita ei ollut riittävästi. Päiväkirjaa ja Otashin nauhoituksia ei ole sen koommin löydetty.

”En ollut kaupungissa”

The Kennedys

Robert Kennedystä tuli Marilyn Monroen rakastaja veljensä Johnin jälkeen.

Yhdysvaltojen oikeusministerillä Robert Kennedyllä oli naissankarin maine, ja hänellä väitettiin olleen suhde myös Marilyn Monroen kanssa. Tähden muuttuessa henkisesti yhä tasapainottomammaksi Kennedy alkoi vältellä häntä suojellakseen mainettaan.

Monroen kuoleman jälkeen poliisi kuulusteli myös Robert Kennedyä. Kuulustelupöytäkirja pantiin asiakirjakansioon, joka katosi mystisesti matkalla Los Angelesin poliisilaitokselta Washingtoniin.

Kun kansio jälleen ilmestyi esiin, siitä puuttui useita papereita, muun muassa Kennedyn kuulustelupöytäkirja. Kennedy ei koskaan myöntänyt olleensa Monroen luona tuona lauantaina tai edes Los Angelesissa Monroen kuolinviikonloppuna.

4 motiivia murhalle

Marilyn Monroe black background

Miehet himoitsivat häntä, naiset halusivat olla hän. Marilyn Monroe oli 1950-luvulla Hollywoodin suurimpia tähtiä.

Marilyn Monroen kuolemasta on kehitelty monenlaisia teorioita, joiden todisteet ovat usein hataria.

1. Monroesta tuli uhka

Sensaatiojournalisti Robert Slatzerin mukaan Monroe tapettiin, koska hän oli päättänyt pitää lehdistötilaisuuden ja kertoa muun muassa suhteestaan John ja Robert Kennedyyn.
Yhden ihmisen väite: Robert Slatzeriä lukuun ottamatta ilmeisesti kukaan ei ollut kuullut Monroen suunnittelevan lehdistötilaisuutta.

2. CIA halusi kostaa

Tony Sciacca esitti kirjassaan Who Killed Marilyn? teorian, jonka mukaan Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA murhautti Marilyn Monroen. CIA ei ollut saanut presidentti John F. Kennedyltä riittävästi ilmatukea hyökkäykselle Kuubaan vuonna 1961, ja kostoksi CIA päätti murhata Kennedyn entisen rakastajattaren Marilyn Monroen.
Ei todisteita: Tony Sciaccalla ei ole esittää todisteita teoriansa tueksi.

3. Monroella oli ufotietoa

Vuonna 1994 esiin tulleessa CIA:n asiakirjassa väitettiin Marilyn Monroen kuulleen John F. Kennedyltä maahan pudonneesta avaruusaluksesta. Suhteen päätyttyä hän uhkasi paljastaa tietonsa.
Väärennetty asiakirja: Monroen lausunto oli kirjattu imperfektissä. Jos asiakirja olisi kirjoitettu Monroen elinaikana, se olisi ollut preesensissä.

4. Mafia murhasi Monroen

Chuck Giancanan mukaan hänen mafiosoveljensä oli luvannut auttaa John F. Kennedyn valtaan suojelua vastaan. Kennedy ei pitänyt osaansa sopimuksesta, jolloin Monroe surmattiin kostoksi.
Epäluotettava todistaja: Mafiapomon tytär Antoinette Giancana on kertonut, että hänen isänsä ei luottanut veljeensä niin paljon, että olisi paljastanut tälle mitään arkaluontoisia tietoja.

Lue myös:

Raaka-aineet

Barodan kuu

2 minuuttia
Kulttuuri

Miksi blondeja pidetään tyhminä?

1 minuuttia
Uusi lehti

Tieteen Kuvalehti Historia 11/2012

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota