Merirosvot ovat kiusanneet laivoja vuosituhansien ajan. Antiikin aikaan roomalaiset joutuivat alati taistelemaan Välimerellä merirosvoja vastaan. Varsinkin nykyisen Balkanin alueella eläneillä illyrialaisilla oli merellä huono maine, ja vuoden 200 eaa. tienoilla roomalaiset hyökkäsivät useita kertoja Illyriaan saadakseen rosvouksen loppumaan.
Hyökkäyksistä ei kuitenkaan ollut apua, ja vuonna 75 eaa. merirosvot ottivat vangikseen itsensä Julius Caesarin ja saivat tästä muhkeat lunnaat. Muutamaa vuotta myöhemmin Rooman senaatti myönsi kenraali Pompeiukselle valtuudet kukistaa merirosvot – missä hän myös pitkälti onnistui.
Britannian laivasto jäljitti ja tappoi pahamaineisen merirosvokapteeni Mustaparran marraskuussa 1718.
Brittien mitta täyttyi
Merirosvojen kulta-aika ei kuitenkaan ollut Välimerellä vaan aivan muualla. 1650-luvulta lähtien merirosvot jahtasivat Karibianmerellä Eurooppaan seilaavia laivoja ja niiden arvokasta lastia.
Taustalla vaikuttivat usein eurooppalaiset suurvallat, jotka värväsivät merirosvoja häritsemään toistensa kauppareittejä. 1700-luvun alussa Britannia sai kuitenkin tarpeekseen kauppaa häiritsevistä kurittomista ryöväreistä ja sen laivasto kukisti suurimman osan roistoista.
Merirosvousta esiintyy yhä tietyillä merialueilla, kuten Punaisellamerellä, missä merirosvot käyttävät apunaan muun muassa matkapuhelimia, moottoriveneitä ja konekivääreitä. Roistot kohtaavat kuitenkin myös vastarintaa, ja esimerkiksi tanskalainen fregatti Esbern Snare onnistui marraskuussa 2021 torjumaan merirosvojen hyökkäyksen Nigerian rannikolla.
