Juliste Kreikan kuninkaan murhasta

Kreikan suosittua kuningasta ammuttiin selkään

Kreikan kuningas Yrjö I valmistautui juhlimaan suurinta voittoaan, kun murhaaja iski.

Kreikan kuningas Yrjö I valmistautui juhlimaan suurinta voittoaan, kun murhaaja iski.

Hi-Story/Imageselect & Shutterstock

Kevätaurinko lämmitti kreikkalaista Thessalonikin kaupunkia 18. maaliskuuta 1913, kun Kreikan kuningas Yrjö I lähti päivittäiselle kävelylleen.

Oli kuulunut neljä kuukautta siitä, kun Kreikan joukot olivat vallanneet tärkeän satamakaupungin Ottomaanien valtakunnalta. Nyt siellä liehuivat Kreikan sinivalkoiset liput.

Seuranaan Yrjö I:llä oli adjutanttinsa Ioannis Frangoudis. Miehet puhuivat Saksan sotalaiva Goebenin vierailusta kaupungissa. Kuningas näki sen tuen osoituksena Kreikalle sodassa, jota nykyään kutsutaan ensimmäiseksi Balkanin sodaksi.

”Kuinka iloinen olenkaan siitä, että saksalainen taistelulaiva tulee Thessalonikiin kunnioittamaan Kreikan kuningasta!” Yrjö riemuitsi.

”Kuningas lyyhistyi kuin salaman iskemänä, ensin polvilleen ja sitten kasvoilleen maahan.” Kirjailija Walter Christmas, 1914

Ne olivat kuninkaan viimeiset sanat, sillä tuskin hän oli saanut ne lausuttua, kun adjutantti näki silmäkulmastaan hahmon, joka lähestyi majesteettia epäilyttävän nopeasti.

Huhut levisivät

Aikalaiskuvauksen mukaan nukkavieru, rähjäisiin vaatteisiin pukeutunut mies ”vei kätensä rintataskuun, veti esiin raskaan revolverin ja laukaisi sen kuninkaan selkään alle metrin päästä”.

”Kuningas lyyhistyi kuin salaman iskemänä, ensin polvilleen ja sitten kasvoilleen maahan.”

Frangoudis heittäytyi hyökkääjän kimppuun ja piteli häntä, kunnes santarmit kiiruhtivat paikalle.

Hevosvetoinen ambulanssi kuljetti kuninkaan lähimpään sairaalaan, jossa lääkärit totesivat majesteetin kuolleeksi.

Pian poliisi ilmoitti, että murhaaja oli 43-vuotias kreikkalainen nimeltään Alexandros Schinas. Lisäksi poliisi luonnehti murhaajaa selonteossaan ”heikkoälyiseksi”.

Kansaa selitys ei tyydyttänyt.

Kuningas Yrjö oli aikeissa luopua vallasta 50 vuoden jälkeen, ja hän oli erittäin pidetty kansan keskuudessa. Hän oli tuonut tasapainoa levottomuuksien pitkään koettelemaan maahan, ja lisäksi hän oli laajentanut Kreikan alueita lukuisten kansallismielisten alamaistensa suureksi tyytyväisyydeksi.

Kansa etsi tapahtuneelle järkiperäistä selitystä, ja huhut alkoivat velloa.

Kreikan kuninkaan murha numerot
© Hi-Story/Imageselect

Murhaaja laukaisi pistoolin

Todistajien mukaan murhaaja Alexandros Schinas odotti kuningasta Pasha Liman -nimisessä kahvilassa. Kuningas kulki kahvilan editse sekä lähtiessään kävelylleen että palatessaan siltä.

Laukaus tappoi kuninkaan

Ruumiinavauksen mukaan murhaajan ampuma laukaus osui Yrjö I:tä selkärankaan ja lävisti sydämen, mitä seurasi välitön kuolema.

Santarmit riensivät paikalle

Kaksi santarmia seurasi aina Yrjöä tämän kävelyretkillä. He riensivät muiden kadulla kulkijoiden kanssa apuun.

Monet pitivät Schinasia anarkistina, mikä vaikutti uskottavalta, sillä anarkistit olivat aiempina vuosina tehneet lukuisia attentaatteja eri puolilla Eurooppaa. He halusivat päästä eroon monarkiasta ja viranomaisvallasta ja luoda kansan hallitseman yhteiskunnan.

Ilmeni myös, että Schinas oli jo aiemminkin ilmaissut vihaavansa kuningasta.

Murhaaja kirosi kuningasta

Lääketieteen opinnot keskeyttänyt Schinas oli muutama vuosi aiemmin työskennellyt hotellissa New Yorkissa.

”Hänellä oli tapana herättää hämmennystä keittiössä kiroamalla kuningas Yrjö alimpaan helvettiin”, samassa hotellissa tarjoilijana työskennellyt Eratosthemus Charrns kertoi The New York Timesille.

Toiset uskoivat Schinasin olevan Bulgarian salainen agentti.

Bulgaria oli Thessalonikin valtauksen aikaan Kreikan liittolainen, mutta Kreikan joukot olivat ehtineet miehittää kaupungin ensin. Teorian mukaan bulgarialaiset olivat ehkä murhauttaneet kuninkaan saadakseen kaupungin itselleen.

Alexandros Schinas, Yrjö I, attentaatti

Alexandros Schinas oli nälkiintynyt, sairas ja köyhä, kun sotilaat pidättivät hänet kuningas Yrjö I:n murhan jälkeen.

© Project Gutenberg’s L’Illustration, No. 3657, 29 Mars 1913
”Halusin tappaa kaikki, sillä koko yhteiskunta oli viholliseni.” Alexandros Schinas, toukokuu 1913

Totuus ei koskaan selvinnyt, sillä 6. toukokuuta 1913 Schinas syöksyi kuolemaansa poliisiaseman ikkunasta. Ei tiedetä, hyppäsikö hän vai työnnettiinkö hänet.

Historioitsijat kuitenkin uskovat, että murhan syy oli arkipäiväisempi. Vankilassa ollessaan Schinas kertoi häntä haastatelleelle toimittajalle, että hän sairasti parantumatonta tuberkuloosia ja oli väsynyt kaikkeen.

”Halusin tappaa kaikki, sillä koko yhteiskunta oli viholliseni. Oli kohtalon oikku, että kuningas osui silloin tielleni. Olisin tappanut vaikka oman sisareni, jos hän olisi tullut vastaan”, Schinas uskoutui toimittajalle.