Yhdysvaltalainen lähetyssaarnaaja John Henry House oli juuri nukahtamaisillaan illalla 4. syyskuuta 1901, kun hän havahtui siihen, että hänen oveensa koputettiin sinnikkäästi. Siellä oli lähetti, joka toi sähkeen.
Sähke sai Housen jähmettymään kauhusta: ”Neiti Stone ja rouva Tsilka siepattu matkalla Banskosta Cuma-ı Balaan ja viety vuorille.”
House johti kristittyjä yhdysvaltalaisia lähetyssaarnaajia Ottomaanien valtakunnassa, ja oli hänen vastuullaan, että 55-vuotias lähetyssaarnaaja ja opettaja Ellen Stone pääsisi vahingoittumattomana takaisin kotiin.
Tilanne ei ollut täysin odottamaton. Ottomaanien valtakunta ei vuonna 1901 ollut enää entisissä voimissaan, ja sen harvoilla jäljellä olevilla eurooppalaisilla alueilla – Albaniassa, Länsi-Makedoniassa ja muualla Balkanilla – vilisi vallankumouksellisia liikkeitä, jotka halusivat eroon turkkilaisesta sulttaanista.
Yksi näistä oli VMRO eli ”Sisäinen makedonialainen vallankumouksellinen järjestö”, joka oli pitkään yrittänyt hankkia rahaa aseisiin ryöstelemällä. Se ei kuitenkaan ollut kovin tuottoisaa ja tahrasi vallankumouksellisten maineen, joten liikkeen johtaja Jane Sandanski päätti sen sijaan siepata jonkun alueen yhdysvaltalaisista lähetyssaarnaajista ja vaatia tästä lunnaita.
Valinta osui Ellen Stoneen.