Huumekartellit ovat Meksikon kirous

Reitit siirtyivät Meksikoon

1980-luvulla Yhdysvallat panosti voimakkaasti kolumbialaisten huumekartellien vastaiseen taisteluun Karibianmerellä ja Floridan ulkovesillä ja onnistuikin panemaan kartellit ahtaalle.

Se johti kuitenkin vain uuteen, entistäkin väkivaltaisempaan vaiheeseen huumeidenvastaisessa sodassa.

Tilanteen kiristyttyä kolumbialainen suurrikollinen Pablo Escobar ja hänen johtamansa pelätty Medellínin rikoskartelli joutuivat etsimään uusia reittejä huumeiden salakuljettamiseksi Yhdysvaltoihin. Huumeita alettiin viedä Meksikon kautta, mikä synnytti puolestaan Meksikoon huumekartelleja.

Meksikon vaatimatonta huumeteollisuutta johti 1980-luvulla Félix Gallardo, joka oli varsinaiselta ammatiltaan poliisi. Lisänimellä The Godfather, ”kummisetä”, kutsuttu Gallardo oli Meksikon kiistämätön huumekuningas, joka hallitsi kaikkia huumeiden salakuljetusreittejä Yhdysvaltojen rajan yli.

Vuonna 1982 Gallardo alkoi tehdä yhteistyötä Medellínin kartellin kanssa. Salakuljetusreittien siirtäminen Karibianmereltä Meksikoon sujui vaivattomasti, sillä Gallardolla oli jo ennestään toimiva salakuljetusverkosto ja hän oli lahjonut poliisin, tullin ja poliitikot sulkemaan silmänsä.

Aluksi kolumbialaiset maksoivat meksikolaisrikollisille selvää rahaa jokaisesta salakuljetetusta huume-erästä, mutta 1980-luvun lopulla solmittiin sopimus, jonka mukaan meksikolaiset saivat rahan sijaan 35–50 prosenttia huumeista itselleen. Näin salakuljettajista tuli myös huumekauppiaita.

Kartellien synty

Talvella 1989 Gallardo kutsui Meksikon johtavat huumerikolliset tapaamiseen tiukasti vartioituun luksushuvilaan Acapulcon lomakaupunkiin.

Syy koolle kutsumiseen oli se, että Gallardo tunsi maan polttavan jalkojensa alla: hän oli pari vuotta aiemmin siepannut yhdysvaltalaisen agentin ja kiduttanut tämän kuoliaaksi, ja Yhdysvallat vaati Meksikolta hänen luovuttamistaan.

Gallardo oli päätellyt, että olisi taktisesti järkevintä, jos lukuisia salakuljetusreittejä valvoisivat eri rikollisperheet ja -joukkiot, jotta yksittäinen isku organisaatioon ei tuhoaisi koko loistavaa järjestelmää. Acapulcon kokouksessa reitit ja alueet jaettiin rikollisjoukkioiden kesken, ja huumekartellit olivat syntyneet.

Huumekartellit pääsivät kuitenkin vahvistumaan ja itsenäistymään vasta, kun kaksi alan mahtimiestä poistui näyttämöltä. Toinen heistä oli Gallardo. Hän oli suunnitellut itse johtavansa kaikkia kartelleja, mutta muutama kuukausi Acapulcon tapaamisen jälkeen Meksikon poliisi pidätti hänet, ja hänet tuomittiin oikeudessa 40 vuoden vankeusrangaistukseen.

Alussa hän pystyi ohjailemaan kartellien toimintaa vankisellistään käsin matkapuhelimella, mutta sitten hänet siirrettiin huippuvartioituun vankilaan, missä se oli mahdotonta. Gallardon jouduttua sivuun hänen suunnittelemansa sujuva organisaatio ajautui veriseen kaaokseen, kun eri ryhmät alkoivat taistella keskenään huumekaupan hallinnasta.

Toinen merkittävä käänne tapahtui, kun kolumbialaiset agentit pääsivät maailman vaikutusvaltaisimpana pidetyn, vankilasta paenneen huumeparonin Pablo Escobarin jäljille. 2. joulukuuta 1993 kolumbialaiset erikoisjoukot löysivät Escobarin Medellínin kaupungista, ja tämä kuoli syntyneessä tulitaistelussa.

Kun pari vuotta myöhemmin toinen merkittävä kolumbialainen kartelli, Cali, luhistui, meksikolaiset alkoivat hallita huumeiden kauppaa ja salakuljetusta Yhdysvaltoihin. Meksikon huumekartelleista ja -kaupasta on vähitellen kasvanut Pohjois-Amerikan pahin rikollisongelma.

Arviolta 39 000 ihmistä on kuollut Meksikon huumesodassa kuluneiden viiden vuoden aikana.

##

Salakuljetus siirtyi Meksikoon

1980: Huumeita oli salakuljetettu Yhdysvaltoihin pääasiallisesti vesitse Karibianmeren kautta. Yhdysvaltalaiset voimistivat valvontaansa alueella, mikä haittasi merkittävästi kolumbialaisten kartellien toimintaa.

1982: Meksikolainen poliisi ja huumeparoni Félix Gallardo aloitti yhteistyön kolumbialaisen Medellínin kartellin kanssa huumeiden salakuljettamiseksi Meksikon kautta. Hän rakensi seuraavina vuosina laajan organisaation, jota hän johti itsevaltaisesti.

1984: Gallardon organisaatioon soluttautuneen yhdysvaltalais-agentin paljastukset johtivat yli kahdeksan miljardia dollaria vuodessa tuottaneen marihuanaviljelmän tuhoamiseen. Menetyksestä raivostunut Gallardo sieppasi agentin, kidutti tätä ja sitten surmautti tämän.

1988: Gallardo neuvotteli kolumbialaisten kartellien kanssa sopimuksen, jonka mukaan meksikolaiset eivät enää saaneet huumeiden salakuljettamisesta rahaa vaan osuuden huumeista.

1989: Gallardo uskoi Yhdysvaltojen viranomaisten olevan kannoillaan ja halusi suojata organisaationsa. Niinpä hän jakoi huumeiden salakuljetusreitit alueisiin eri rikollisryhmien kesken. Tämä loi pohjan meksikolaisille huumekartelleille. Muutama kuukausi myöhemmin Gallardo pidätettiin.

1992: Kolumbian Medellínin kartellin johtaja Pablo Escobar sai surmansa. Hänen kuoltuaan meksikolaisilla rikollisilla oli vapaat kädet toimia, ja heistä kehittyi Pohjois-Amerikan rikollismaailman mahtitekijöitä.